Helsinki kelpasi maailman älypisteeksi

Richard Florida jäljittää nyt kaupunkien persoonallisuutta

Menestyminen amerikkalaisessa julkisten intellektuellien kilpailussa edellyttää uutta tai uudelta kuulostavaa ideaa, joka on markkinoitava tehokkaasti. Haitaksi ei ole, jos se haastaa vallalla olevan populaarin käsityksen. Richard Floridan tapauksessa kaadon kohteena on Thomas Friedmanin teesi siitä, että taloudellisesti maailma on muuttunut pannukakuksi (flat world).

Florida hankki kansainvälistä kuuluisuutta vuonna 2002 ilmestyneellä ja suomennetulla teoksellaan Luovan luokan esiinmarssi (Talentum 2005). Floridan mukaan yhteiskunnan menestys ja ihmisen onnellisuus yhdistyvät silloin, kun syntyy suvaitsevia, moniarvoisia ja myönteisiä jännitteitä sisältäviä yhteisöjä.

Myöhemmässä, myös suomennetussa kirjassaan Luovan luoka pako (Talentum 2006) hän korostaa huippuosaajiin kohdistuvan kansainvälisen kilpailun voimistumista.

Floridan uusin kirja on myös hyvin kaupunkikeskeinen ja perustellusti, koska maailma urbanisoituu nopeasti varsinkin etelässä.

Kansainvälinen talous- ja innovaatiojärjestelmä organisoituu yhä voimakkaammin tusinaan mega-alueeseen, joiden keskuksessa on merkittävä maailmankaupunki. Maailmantalous on yhä enemmän näiden mega-alueiden välistä vuorovaikutusta, josta laita-alueet jäävät syrjään.

Florida ja hänen yhteistyökumppaninsa ovat kehittäneet empiirisen lähestymistavan mega-alueiden määrittämiseen.

Tarkastelu on hyvin Amerikka-keskeinen osaksi siksi, että kirja toimii myös oppaana asuinpaikan valitsijalle. Se esittelee kymmenen askelta, joilla ihmiset löytävät itselleen sopivimman asuinpaikan.

Floridan ohjeet tuskin kuluvat detroitilaisen autotyöläisen tai georgialaisen pähkinänviljelijän käsissä (vaikka hänen isänsä olikin tehdastyöläinen).

Floridan empiirinen harjoitus ulottuu myös Euroopan ja Aasian mega-alueisiin. Tulokset eivät ole mitenkään yllättäviä: valta-alueet löytyvät Keski-Euroopasta ja Englannista sekä Japanista, Kiinan rannikkoalueilta sekä osaksi kolmesta eri keskuksesta Intiassa.

Floridan teeseissä on hyvin vähän uutta. Maailmankaupungeista ja niiden ympärille rakentuvista mega-alueista on aluetieteen puolella laajaa tutkimusta. Tämän teesin esitti jo liki kaksi vuosikymmentä sitten Saskia Sassen.

Teesinomainen teos ei voi tietenkään olla katsaus julkaistuun kirjallisuuteen, mutta silti jää kaipaamaan niitä hienoja ajatuksia, joita muun muassa Paul Bairoch ja Peter Hall ovat tuoneet historialliseen kaupunkitutkimukseen – ja taustalla ovat tietysti Fernand Braudelin ajatukset hegemonisista kaupungeista.

Vaikka Floridan teksti ei olekaan erityisen omaperäistä, se on lukemisen arvoista. Se korostaa mielenkiintoisesti kaupunkien erilaista "persoonallisuutta" ja niiden taipumusta vetää puoleensa erityyppisiä ihmisiä.

Toisin sanoen kaupungit ovat globalisaation ja yhteiskuntien muutoksen myllerryksessä hakemassa omaa identiteettiään, josta pyritään samalla tekemään kansainvälinen markkinointiargumentti.

Helsinki saa Floridalta kaksi mainintaa pienenä mutta rikkaana älypisteenä, smart spot.

Toinen huomionarvoinen piirre Floridalla on Friedmanin (The Flat World, 2005) uuteen horisontaaliseen maailmantalouteen kohdistuva kritiikki. Florida ei ole suinkaan ensimmäinen Friedmanin kriitikko, mutta arvostelun empiirisen luonteen vuoksi vastaväitteet kannattaa ottaa vakavasti (ja ehkä ei-amerikkalaisen lukijan kannattaa kirjassa paneutua vain tähän osaan).

Maailma ei todellakaan ole tasainen (flat), vaan Floridan sanoin se koostuu muutamiin keskeisiin kaupunkeihin ja mega-alueisiin sijoittuvista huipuista (spiky world).

Jos maailmaa tarkastellaan bruttokansantuotteen ja vielä enemmän patenttien ja huipputukijoiden sijoittumisella, tulokset ovat hyvin selviä.

Maailman innovaatiokeskukset ovat Yhdysvaltojen itä- ja länsirannikolla, Englannissa ja Länsi-Euroopassa sekä Japanissa.

Kiinan ja Intian tiede ja teknologia nousevat vahvaa vauhtia, mutta toistaiseksi varsinkin huippututkimuksessa matkaa on vielä paljon.

Peking tuottaa saman verran patentteja kuin Yhdysvalloissa Phoenix ja Shanghai yhtä paljon kuin Salt Lake City.

Olemme epäilemättä siirtymässä uuteen maailmanjärjestykseen, ja se tapahtuu yhä enemmän maailmankaupunkien ja niiden keskinäisten suhteiden voimalla.

Tämä pätee teknologian ja finanssien maailmassa, mutta energian ja ruuan hintakehitys ja sen taustalla oleva kysynnän ja tarjonnan epätasapaino osoittavat myös materiaalisella maailmalla olevan jatkuvaa ja ehkä kasvavaa merkitystä.

Richard Florida, Who is Your City? Basic Books. 374 s.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi