Kuka ansaitsee lain turvan?

Saksalaisprofessori kysyy, täytyykö lailliset oikeudet taata myös henkilöille, jotka taistelevat oikeusvaltiota vastaan

Kölnin yliopiston oikeustieteen professorin Otto Depenheuerin uuden kirjan Die Selbstbehauptung des Rechtsstaats (Oikeusvaltion itsepuolustus) mukaan Saksan ja EU:n lainsäädäntö ei pysty vastaamaan terroristien aiheuttamaan vakavaan haasteeseen.

Vähän aikaa sitten Saksan sisäministeri Wolfgang Schäuble suositteli kirjaa iltalukemiseksi. Monet kriitikot taas ovat suositelleet kirjaa lukkojen taakse.

Depenheuerin mielestä kansalaisia uhkaavia tilanteita on perinteisesti ollut kahdenlaisia: normaalitilassa tapahtuvia uhkia (rikosten torjunta) ja normaalitilaa koskevia uhkia (vakava tilanne, hyökkäys yhteiskuntaa vastaan). Valtiosääntöoikeus reagoi uhkiin joko poliisin tai armeijan avulla. Tilanne on kuitenkin muuttunut, koska nykyaikainen terrorismi ei toimi sodankäynnin pelisääntöjen mukaan.

Depenheuerin mielestä normaalin ja poikkeustilan välistä suhdetta tulee arvioida uudelleen, samoin poliisin ja armeijan välistä työnjakoa.

Varsinkin islamilainen terrorismi on luonut Depenheuerin mielestä uuden tilanteen, koska se kieltää oikeusjärjestyksen ja kyseenalaistaa valtion poliittisen olemassaolon.

Terroristi taistelee valtion sisällä uskonnollisen totuutensa puolesta. Sitä ei voi paikantaa maantieteellisesti tai ajallisesti. Sillä on käytössään raskasta aseistusta, jopa joukkotuhoaseita, ja se pystyy muodostamaan yhteiskunnalle yhtä suuren uhan kuin sotilaallinen vastustaja. Tästä syystä länsimaat luokittelivat 11. syyskuuta tapahtuneet hyökkäykset sotatoimeksi ja nimesivät iskujen jälkeiset toimet "terrorismin vastaiseksi sodaksi".

Puolustaessaan itseään terrorismilta valtio joutuu pohtimaan, tuleeko sen tarjota perustuslaissa kirjatut oikeudet myös henkilöille, jotka taistelevat oikeusvaltion periaatteita vastaan. Täytyykö sen kohdella tällaisia vastustajia kuin tavallisia rikollisia?

Depenheuer kysyy kipeitä kysymyksiä:

Onko oikeusvaltion taattava lailliset oikeudet myös henkilöille, jotka taistelevat tämän valtion arvoja ja sen vapaata oikeusvaltiomuotoa vastaan? Miten valtio pystyy taistelemaan menestyksellisesti väkivaltaisia vihollisia vastaan toimimatta itseään vastaan oikeusvaltiona? Onko valtion käsiteltävä valtiovihollisiaan kuten tavallisia rikollisia?

USA käsittelee "terrorismin vastaisessa sodassaan" terroristia vihollisena erityisen vaarantorjuntalain mukaisesti. Depenheuer näkee Guantanamon paikkana, jossa vihollinen on väliaikaisesti menettänyt oikeussubjektin asemansa. Guantanamo on hänen mukaansa eräs perustuslakiteoreettinen ratkaisu oikeusvaltion taistelussa terrorismia vastaan.

Saksalainen tai eurooppalainen lainsäädäntö ei tunne tällaista vihollisen käsitettä.

Eurooppalaiset valtiot kohtelevat terroristia rikollisena, tunnustavat hänen ihmisarvonsa ja takaavat hänelle hänen perusoikeutensa. Oikeusjärjestys suo terroristille mahdollisuuden tulla kohdelluksi normaalin oikeusvaltion puitteissa, rankaisee häntä hänen yksilönä tekemänsä rikoksen mukaisesti.

Depenheuerin mielestä tässä piilee vaara. Koska monissa Euroopan maissa pidetään esimerkiksi terroristihyökkäyksessä käytettävän lentokoneen alas ampumista, poliisin teleurkintaa, dna-testien käytön laajentamista sekä rikollisten ennaltaehkäisevää profilointia perustuslain vastaisina, Euroopan oikeusvaltiot heikentävät mahdollisuuksiaan puolustautua terrorihyökkäyksiltä ja altistuvat siten poliittiselle kiristykselle.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi