Kuljemme kohti valvottua kirjamaailmaa

Sähkökirja tuo helpotusta mutta luo myös uutta järjestystä

Amazonin perustajan Jeff Bezosin visio on, että minkä tahansa kirjan voisi lukea millä tahansa kielellä, olipa painos loppu tai ei, ja sen voisi ostaa ja ladata Kindle-lukulaitteelle alle minuutissa. Haave on valloittaa "viimeinen analoginen linnake", kirja, osaksi "digitaalisuuden valtakuntaa".

Amazon on joustava, tehokas verkkokauppa, historian laajamittaisin pyrkimys tehdä kirjabisnestä. Tarkkailemalla kuluttajan liikkeitä, ujuttautumalla pään sisään, se voi usein valmistella ostopäätöksiä niin, että luottokorttitietojen naputtelu on enää pelkkä muodollisuus.

Ted Striphasin mukaan Bezos suunnitteli useita tuotteita internetkaupan kohteiksi. Hän päätyi kirjaan kirjateollisuuden korkean standardoinnin, ei kulttuurihenkisyyden siivittämänä.

Virtuaalikaupan taustalta avautuu Chaplinin Nykyajasta tuttu maailma, jossa yksittäinen työntekijä on vain pakkotahtisen koneiston ratas. Kuvaukset valtavista varastoista ja työn valvonnasta kirjamaailmaa tuntemattomine johtajineen nostaa kylmät väreet.

Työtä tehdään Amazonin varastoissa pienellä palkalla. Skannereiden avulla voidaan seurata, kuinka usein työntekijä tekee kirjan noutaessaan tai hyllyttäessään virheitä. Uusin kehitysaskel on "flowmeister", valvoja, joka tarkkailee ja ylläpitää työrytmiä ja ennakoi mahdollisia työruuhkia. Yritys on joutunut kahnauksiin ay-väen kanssa.

Amazonin tulokset ovat häikäiseviä. Myytävä kirja viipyy Amazonin hyllyssä vain keskimäärin 18 päivää, kun se perinteisessä kirjakaupassa odottaa ostajaansa 161 päivää.

Kirjakaupoista palautuu kustantajalle yleensä 30–40 prosenttia tarjolla olleista kirjoista. Amazonilla vastaava luku on neljä prosenttia, mikä johtuu osittain siitä, että osa kirjoista hankitaan vasta kun ostaja on sen tilannut.

Kirjamaailmasta kirjoittavat lähtevät usein Gutenbergista, mutta Striphas sukeltaa suoraan kapitalismin kehitykseen erityisesti viime vuosisadalta näihin päiviin. Kirja on hänen mielestään ollut keskeinen tuote yhtä hyvin viime vuosisadan kulutuskapitalismissa kuin siirryttäessä yhä enemmän valvottuun kulutukseen.

Harry Potter -kirjojen julkistamista valvotaan maailmanlaajuisin reaaliaikaisin satelliitein. Rajoitukset luovat Potter-kirjoille osaltaan pyhyyden ilmapiiriä. Sädekehää ovat Striphasin mielestä mukana synnyttämässä myös yhteiskunnalliset toimijat tuomioistuimista journalisteihin.

Walter Benjamin uumoili 1930-luvulla, että taideteoksen pyhyys, aura, katoaa teknisen uusintamisen myötä. Nykyään myös pyhyys on tuote. Potter-kirjat ovat tavoiteltuja kirjaharvinaisuuksia, ennen julkaisemistaan!

1800-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa ilmestyi uusi kirjagenre: lahjakirjat. Ensimmäisenä joululahjatuotteena kirjalla oli tärkeä rooli joulun vieton muotoutumisessa ja sen kulutuksellisen luonteen kehityksessä.

Striphasille kirja on kulttuuris-sosiaalis-taloudellinen kokonaisuus.

Maailman muuttuminen muuttaa myös kirjaa. 1930-luvulla amerikkalaiset kustantajat miettivät, miten yhdistää uusi elämäntapa ja kompasteleva kirjateollisuus.

He ottivat yhteyttä pr-neuvonantaja Edward L. Bernaysiin, joka oli joukkopsykologian asiantuntija. Hän oli perillä niin enonsa Sigmund Freudin kuin Ivan Pavlovinkin teorioista.

Bernays esitti, että ihmisiä tuli innostaa ostamaan kirjoja talouden ahdingosta huolimatta. Hän päätteli, että missä on kirjahyllyjä, siellä on myös kirjoja.

Kirjahyllyjä alettiin lanseerata osaksi kodin sisustusta.

Markkinoinnin asiantuntemuksella on taas kysyntää, kun e-kirjaa yritetään tulevina vuosina kotouttaa osaksi arjen rutiineja. Samalla kuitenkin päädytään mutkikkaisiin kysymyksiin siitä, mitä kuluttaja saa tuotteella tehdä ja millaisin ehdoin.

Digitaalisessa valtakunnassa ovat uudet vartijat ja uudenlainen järjestys. Olisiko lukijan viihtyminen siellä – Erich Frommin sanoin – "pakoa vapaudesta" vai utopian toteutumista, jää nähtäväksi.

Ted Striphas: The Late Age of Print. Columbia University Press. 242 s.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi