Syntymäaika siivittää menestykseen

Toimittaja Malcolm Gladwell kieltäytyy olemasta guru

Tässä urheilun nippelitieto, jota paatuneinkaan pubivisailija tuskin tietää: vuonna 2007 Tšekin nuorten jalkapallomaajoukkueen pelaajista vain kaksi oli syntynyt vuoden jälkipuoliskolla.

Malcolm Gladwellin kirja Outliers: The Story of Success (Erottujat: Menestyksen tarina) kertoo ällistyttävän tilastojakauman syyt.

Vastaus ei ole aurinkohoroskoopeissa vaan lapsuudessa.

Tammikuussa syntynyt kolmasluokkalainen on joulukuussa syntynyttä luokkatoveriaan yli kymmenen prosenttia vanhempi. Fyysisen kehittyneisyytensä takia hän pääsee helpommin edustusjoukkueeseen ja saa näin pienestä pitäen enemmän peliaikaa, valmentajan neuvoja ja itsetuntoa.

Kyse on itseään toteuttavasta ennusteesta. Lupaavimmiksi arvioiduista junioreista tulee menestyneimpiä.

Outliersin kantava teema onkin, että ihmiset menestyvät monista muista syistä kuin synnynnäisen lahjakkuutensa vuoksi. Gladwell näyttää kuinka syntymäaika, hyvä onni, kulttuuri, perhe ja harjoittelu luovat menestyksemme.

Olemme vähemmän self-made manejä kuin tykkäisimme väittää.

Miksi kiinalaislapset menestyvät matematiikassa niin hyvin? Kyse ei ole aivojen rakenteesta tai geeneistä, Gladwell kertoo, vaan ennen kaikkea siitä, että he yrittävät enemmän kuin muut.

Mikä johtuu siitä, että kiinalaisessa kulttuurissa on aina arvostettu työntekoa. Mikä taas johtuu siitä, että kiinalaiset riisinviljelijät ovat vuosisatoja tehneet reilusti enemmän työtunteja vuodessa kuin eurooppalaiset viljanviljelijät. Mikä taas johtuu siitä, että pieni riisipläntti vaatii intensiivistä ja ympärivuotista huomiota.

Gladwell käy koko ketjun läpi nyansoidusti, elävästi ja perustellen.

Lähdeluettelosta löytyy muun muassa kirja riisitalouksien historiasta, kirja aasialaisten numeraalien historiasta, artikkeli pohjoiskiinalaisista sananlaskuista sekä sosiaalipoliittinen tutkimus matematiikankokeissa pärjäämisestä.

Samanlaisia suuren yhdistelijän lahjoja Gladwell esitteli läpimurtokirjassaan Leimahduspiste (2000, suom. 2007), joka kertoi ilmiöiden äkillisestä lisääntymisestä sekä sen seuraajassa Välähdys: alitajuisen ajattelun voima (2005, suom. 2006).

Säännölliset tieteellisten lehtien selaussessiot New Yorkin julkisessa kirjastossa jalostuvat hänen kirjoituksissaan villeiksi ja ajattelua rikastuttaviksi tarinoiksi.

Outliers selvittää, miksi kentuckylaiset suuttuvat helposti, mistä Korean Airin lento-onnettomuudet 1990-luvulla johtuivat ja millä vuosikymmenellä kannatti syntyä, jos halusi maailman kaikkien aikojen rikkaimpien listalle.

Gladwell on The New Yorker -lehden pitkäaikainen toimittaja. Sinne hän on onnistunut kirjoittamaan jopa ketsupin markkinoinnista pitkän, eloisan ja älyllisesti kiehtovan artikkelin.

Nelikymppisen Gladwellin menestys, johon kuuluu myös suuria luentopalkkioita, on toki herättänyt paljon vastustusta. Kriitikot valittavat usein, ettei kirjoissa ole tarpeeksi johtopäätöksiä eikä ohjeita.

Leimahduspiste ei kertonut, millä keinoin jokin ilmiö saadaan hurjaan kasvuun, eikä Välähdyksessä tarjottu kaavaa ratkaisemaan, milloin intuitio on oikeassa ja milloin ei.

Gladwellissa on mielestäni hienointa juuri se, kuinka hän kieltäytyy olemasta guru. Hän on aina pohjimmiltaan tieteen popularisoija, ei pamfletisti.

Näitä kirjoja ei lueta siksi että haluttaisiin lisää faktoja jostain aiheesta. Kiehtovuus ei synny tiedosta vaan sen käsittelystä.

Outliersissa on kuitenkin enemmän mielipiteitä kuin kahdessa edeltäjässään.

Yksi Gladwellin käytännön ehdotuksista on että koulujen kesälomat voisivat olla lyhyempiä.

Nimittäin juuri kesällä pienituloisten perheiden lapset jäävät oppimistuloksissa jälkeen muista. He leikkivät ja kisailevat keskenään, eivätkä keskustele aikuisten kanssa päivän uutisista.

Eihän tuo niin radikaali ajatus ole. Mutta se voi saada meidät katselemaan kesälomaansa viettäviä neljäsluokkalaisia uudella tavalla.

Malcolm Gladwell: Outliers: The Story of Success. Allen Lane. 309 s.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi