16.6.2010 23:32
Tiistai-iltana jalkapallon MM-kisoissa vastakkain olivat maailman kaikkien aikojen menestynein jalkapallomaa ja maailman kummallisin maa. Brasilia on kansainvälisen jalkapalloliiton ranking-listalla ykkösenä ja Pohjois-Korea sijalla 105.
Brasilian joukkueessa on maailman tunnetuimpien jalkapalloseurojen supertähtiä. Pohjoiskorealaisista melkein kaikki pelaavat työkseen Pohjois-Koreassa, yli-ihmisenä esiintyvän diktaattorin johtamassa takapajuisessa ja ulkomaailmasta eristetyssä maassa, jossa ihmisillä on pulaa vapauksista, oikeuksista ja ruoastakin.
Maapallolla ei ole paikkaa, joka voisi olla kauempana menestystarinoiden ja yhtenäisiin kulutustottumuksiin perustuvan elämäntavan kyllästämistä jalkapallon MM-kisoista.
Pohjois-Korean ykköspelaaja Jong Tae-Se puhkesi kyyneliin jo ennen ottelun alkua, kansallislaulun soidessa.
Ottelun käynnistyttyä puna-asuiset pohjoiskorealaiset osoittautuivat sinnikkäiksi. He taistelivat, mutta välttivät helppoja virheitä. Pallontavoittelun jälkeen he eivät jääneet läntisten tähtien tavoin mahan makaamaan teatraalisesti elehtien, vaan nousivat reippaasti ja kättelivät vastassa ollutta brasilialaispelaajaa kuin menneiden aikojen herrasmiesurheilijat.
He muodostivat kentälle tiiviin ja yhtenäisesti liikkuvan punaisen muurin, jonka läpi brasilialaiset yrittivät hartiavoimin päästä. Sellaista pelitapaa ei usein näe.
Brasilia voitti ottelun, mutta Pohjois-Korea kavensi loppuminuuteilla. Se oli maan ensimmäinen MM-ottelumaali 44 vuoteen. Valmentaja antoi kentän reunalla onnitteluhalauksen maalintekijä Ji Yun-Namille.
Pohjoiskorealaiset näyttivät tulleen kentälle aikakoneella.
Pohjois-Korean esitys toi itseni lisäksi ehkä muillekin 1960-luvulla syntyneille mieleen lapsuuden huippujalkapallon, jota oli vain kahden vuoden välein, joko EM- tai MM-kisoissa.
Ne olivat maagisia tapahtumia, koska niiden välissä ei ollut nykyisenlaista jalkapalloviihdeteollisuutta, seurapiiripelaajia ja ympäri maailmaa myytyjä tv-liigapelejä. Oli vain Aulis Virtasen rauhallisesti selostamia Englannin liigan otteluja.
Pohjois-Korea tuli sieltä, pienestä mustavalkoisesta tv:stä.
Sitä muistellessa on helppo unohtaa, että pohjoiskorealainen jalkapallokulttuuri ei ilmeisesti ole pelkkää kirkasotsaisen herrasmiespelin ihailua. Edellisten MM-kisojen karsintakierroksella Pjonjangissa Irania vastaan pelatussa ottelussa tuomarin ratkaisuihin pettynyt kotiyleisö ryntäsi kentälle ja ottelu loppui vasta mellakkapoliisien voimalla.
Tunteellinen supertähti Jong on elänyt koko elämänsä Japanissa ja on pohjoiskorealainen vain paperilla. Kaikkien huippupelaajien tavoin hänen tähtäimensä on Euroopan rahaliigoissa.
Mutta epäilemättä Jong ja hänen joukkuetoverinsa pelasivat hienosti myös siksi, että olivat maailman suurimmassa turnauksessa.
Maailman sulkeutuneimman valtion edustajana, maailman parhaiden maajoukkueiden rinnalla, maailman riistetyimmällä mantereella.
Kirjoittaja on Nyt-liitteen toimittaja
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi