Herra Helsingin herra valittaa

Alueellistamiskeskustelu paljasti maakuntien ikiaikaisen hesalaisvihan.

Kekkosen ja Koiviston aikaan Lahdessa ei pidetty helsinkiläisistä.

Heitä nimitettiin hesalaisiksi, koska luultiin, että helsinkiläiset käyttävät sitä nimeä itsestään.

En ollut ihan varma miksi heitä inhottiin. Yleensä uskottiin, että hesalaiset tulevat Lahteen pilkkaamaan kaupungin pienuutta ja huomauttelemaan kauppojen huonoista valikoimista ja uusimpien muotitavaroiden puutteesta.

Näin siis oli jossain kuulemma tapahtunut, vissiin.

Lahtelaiset eivät olleet yksin hesalaisvastaisuutensa kanssa. Vuosien mittaan huomasin, että hesalaisia inhottiin melkein kaikissa muissakin maakuntakaupungeissa koko lailla samoin perustein. Myyttisten hesalaisten pahuus palautui mieleen Lääkelaitoksen siirrosta käydyssä keskustelussa. Siirtoa kannattavat muistuttivat mielipidekirjoituksissaan, kuinka paljon maakuntien asukkaat ovat kärsineet siitä, että työpaikkoja on viety Helsinkiin ja että on jo vihdoin aika siirtää niitä vaihteeksi Kuopioon, ja että Helsingissä luulisi kyllä riittävän töitä ja että mitäs valitatte siellä kalliista asunnoistanne ja ruuhkistanne.

Yllättävän monelle alueellistamisen perusteeksi kelpasi yhä kosto, jonka kohteena eivät tosin olisi työpaikkoja maakunnista lakkauttaneiden yritysten johtajat eivätkä liioin aikaisemmista aluehallinnon järjestelyistä päättäneet kansanedustajat, vaan nyt siirrettävän laitoksen hesalaiset työntekijät ja heidän hesalaiset lapsensa. Ylen tv-uutisissa Kuopion kaupungin edustaja yritti lauhduttaa siirron kuumentamia tunteita ja muistutti, että Kuopio "ei ole mikään syrjäkylä".

Se kuulosti vähän paikallisen keskiasteen oppilaitoksen markkinointifraasilta. Onhan sillä toki katetta: Kuopio on yliopistokaupunki, jossa asuu paljon ihmisiä, ja sieltä saa thairuokaa, dubstep-levyjä ja poliisiuutisten perusteella kannabistakin, jos tarpeeksi mieli tekee.

Muotia ja hullutuksia ei ole enää aikoihin tarvinnut odotella maakuntiin kerran kuukaudessa Suosikki-lehden mukana.

Lääkelaitoksen perheelliset ja asuntovelkaiset työntekijät kuitenkin vastustivat Kuopioon siirtymistä käsittääkseni ihan muista syistä. Itse muutin Lahdesta Helsinkiin 22 vuotta sitten työn perässä.

Helsingistä tuli kotini, jossa viihdyn ja jossa haluan elää vanhuksenakin.

Helsingissä tehdään koko maata koskevia päätöksiä, ja päättäjistä huomattava osa on muualla Suomessa asuvien äänestäjien edustajia.

Ketään helsinkiläistä, ei edes raitiovaunussa kaikille riitaa haastavaa viheliäistä sekaspurgua, ei pidä asettaa päätösten syntipukiksi vain siksi, että hänen kotikaupungissaan toimii ministeriö tai valtakunnallista valtaa käyttävä laitos, etujärjestö tai yhtiön pääkonttori.

Jos oma työnantajani ilmoittaisi siirtävänsä työpaikkani Kuopioon, Heinolaan, Raaheen tai mihin tahansa, vastustaisin sitä sydämestäni.

Ihmisen suhde kotiinsa on henkilökohtainen, ei aluepoliittinen asia.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi