Pääministerin väärät musiikkivalinnat

Britannian uusi pääministeri David Cameron on herttänyt pahennusta maan rockpiireissä. Ihmekös tuo, sillä Cameron on konservatiivi, siis oikeistolainen, ja rockartistit tuntevat usein sympatiaa vasemmistoa kohtaan.

Tällä kertaa rockväen närkästyksellä on sivujuonne. Pääministeri Cameron on paitsi yläluokkaisen perheen poika, myös innokas rockharrastaja, ja hän on jo vuosia sitten ilmoittanut suosikkiartisteikseen The Smithsin ja The Jamin.

Yhtyeet kukoistivat 25-30 vuotta sitten Margaret Thatcherin konservatiivihallituksen valtakaudella ja molemmat tunnustautuivat lauluissaan ja julkisissa lausunnoissaan Thatcherin ja konservatiivien jyrkiksi vastustajiksi.

Kaksi vuotta sitten Cameron halusi valokuvauttaa itsensä Manchesterin Salfordissa perinteikkään työväen nuorisotalon edessä, samassa paikassa jossa The Smiths ikuistettiin The Queen is Dead -levynsä kanteen. Paikallinen työväenpuolueen osasto järjesti paikalle mielenosoituksen ja esti valokuvan ottamisen.

Nyt Cameronin faniuden aitoutta ovat kyseenalaistaneet sekä The Jamin keulakuva Paul Weller kuin myös työväenpuolueen edustajana parlamenttiin pyrkivä entinen Blur-yhtyeen rumpali Dave Rowntree.

Welleriä suututtaa, että Cameron pitää hänen The Eton Rifles -kappaleestaan, joka perustuu 70-luvun lopulla tapahtuneeseen välikohtaukseen Etonin eliittikoulun oppilaiden ja mielenosoittajien välillä. Cameron on käynyt Etonin, ja hän oli myös mukana koulun kadettijoukoissa, johon kappaleen nimi viittaa. Rowntreen mielestä Cameron on fanikuvineen vain pinnallinen Smiths-turisti.

Suomessa vastaavaa on vaikea kuvitella. Ajatelkaa, jos Jyrki Katainen nimeäisi suosikkiartistikseen Pelle Miljoonan ja lempikappaleekseen Radiopuhelimien Optiolaulun. Ja jos vielä Sipe Santapukki pyrkisi demarikansanedustajaksi ja syyttäisi vaalikampanjassaan Kataista valehtelijaksi.

Suomalaisen rockin ja politiikan suhde kiteytyi parhaiten syksyllä 2005, kun Matti Vanhanen poseerasi Japanissa valokuvassa yhdessä The 69 Eyesin kanssa. Äärimmäisen eskapistinen yhtye ja äärimmäisen kuiva poliitikko löysivät yhteisen intressin: musiikkiviennin volyymin kasvattamisen.

Mutta entä jos David Cameron pitääkin oikeasti kaikista niistä yhtyeistä, joita hän sanoo kuuntelevansa? Myös punavihreistä Radioheadista ja Massive Attackista ja peribrittiläisen vasemmistolaisesti sarkastisesta Pulpista?

The Smithsin laulaja Morrissey kieltäytyi kommentoimasta pääministerin musiikkimieltymyksiä, koska hän ”ei halunnut loukata kenenkään tunteita”.

Moni tavallinen ihminenkin nauttii poliittisia viestejä sisältävästä popmusiikista vain musiikkina. Jos David Cameronilla olisi aito ja rakas, mutta epäpoliittinen suhde vasemmistolaiseen popmusiikkiin, eikö hän nauttisi siitä yksityisesti, kuten tavalliset, epäpoliittisesti musiikista pitävät ihmiset?

Kirjoittaja on Nyt-liitteen musiikkitoimittaja.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi