SEURAAVA ASEMA KONTULA 16/17 25-vuotiaan metron kunniaksi pysähdytään jokaiselle metroasemalle ja kerrotaan parhaat matkailuvinkit.

Kontulan ostoskeskus sulatti taidekriitikon

Ostarinhelmi-blogia pitänyt Otso Kantokorpi ihastui palveluihin

 Kontulan ostoskeskuksen keskellä seisoo kaksi 12 metriä korkeaa betonipylvästä. Niiden juurella istuu kaksi isoa miestä, Otso ja Alpo.

Otso on mustiin pukeutunut taidekriitikko, Taide-lehden päätoimittaja ja sukunimeltään Kantokorpi. Alpon askel on horjuvampi, eikä hän kerro sukunimeään. Sen kylläkin, että matkaa on viinakauppaan. Sitä ennen puhutaan kuitenkin hetki taiteesta.

Kantokorpi tietää, että Heikki Häiväojan 12-metrinen betonipylväs on Suomen ainoa ostoskeskuksen mukana rakennettu taideteos.

Alpon mielestä se on aika tyylikäs. "Vaikka en ole kyllä sitä ennen huomannut. Nyt kun rupean funtsimaan, niin hieno on."

Otso Kantokorpi tuntee Helsingin vanhat ostoskeskukset paremmin kuin kukaan muu. Hän on kiertänyt ne lähes kaikki ja kirjoittanut salanimellä Jack matkoiltaan suosittua blogia Ostarinhelmi.

Kantokorven mielestä Kontulan ostoskeskus on Helsingin paras. Toisin kuin monet muut, se ei ole täynnä tyhjää liiketilaa, eikä sitä aiota purkaa.

Kaupunginmuseon inventaariossa ostoskeskus on kuitenkin luokiteltu alimpaan 3. luokkaan. Museon mielestä "ostoskeskuksen arkkitehtoniset, ympäristö- ja säilyneisyysarvot eivät ole merkittäviä".

Kantokorpea harmittaa, ettei lausunto ota huomioon sitä, että ostarin läpi kävelee joka päivä 30 000 ihmistä ja sen tasakattoisissa siivissä toimii 85 yrittäjää. Vuosien mittaan ostoskeskus on laajentunut ja täyttää tänään 40 vuotta.

Kontulalla on ollut rankan kaupunginosan maine. Ostarin maine on, jos mahdollista, vieläkin pahempi, mutta hurjin maine kaikista on tietysti ostarin pubilla. Niitä Kontulan ostoskeskuksessa on 12, toisten mielestä liikaa.

"Mutta on niissä oma viehätyksensäkin", sanoo Kantokorpi ja astuu sisään pieneen Pub94:een.

Kello on hädintuskin yli kymmentä, mutta Pub94:ssa on jo meneillään kiivas biljardiottelu. Jukeboksi soittaa täysillä Baddingia ja neljän desin tuoppi maksaa puolitoista euroa. Ja kas, tänne on ehtinyt jo taidetta arvostellut Alpokin.

Kantokorpi ei ole kauan yksin. Pieni olut on vasta puolillaan, kun taidekriitikko jo pohtii biljardia pelaavan Timo Strömbergin kanssa vanhojen kirjojen kohtaloa.

Vastaus löytyisikin ostoskeskuksen toisesta siivestä, jossa Kantokorven vanha tuttu Jussi Heinlahti on pitänyt antikvariaattia vuodesta 1991. "Se oli loistostartti. Oli lama ja elettiin second hand -kauppojen kulta-aikaa", Heinlahti muistelee.

Hänen liikkeensä on erikoistunut filosofiaan. Kantokorpi nostaa sen Helsingin parhaimpien antikvariaattien listalle. "Heinlahti on täysverinen ammattilainen", hän kuiskaa, kunhan on päässyt kaupasta nurkan taakse. Raavas mieshän ei toista miestä kehu.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi