Armeija-ajalla on tärkeä kasvatustehtävä

Keskustelussa suomalaisesta varusmiespalveluksesta on unohtunut näkökulma varusmiespalveluksen kasvatuksellisesta merkityksestä.

Yli 80 prosenttia Suomen nuorista miehistä suorittaa edelleen varusmiespalveluksen loppuun.

Samaan aikaan, kun yhä useampi nuori saa vapautuksen kutsunnoissa tai vapautetaan varusmiespalveluksen aikana, keskustellaan koko varusmiespalveluksen mielekkyydestä.

Vihreän liiton mielestä riittäisi, että 10 000 nuorta kävisi vuosittain armeijan. Keskustelussa jopa ammattiarmeijaa on tuotu vaihtoehtona esiin.

Valtion budjetista annetaan puolustusvoimille entistä tiukemmat taloudelliset resurssit toimintaan. Annetuilla resursseilla varusmiespalvelua pitäisi pystyä järjestämään eri joukko-osastoissa, toimintoja kehittämään ja vanhentuvaa kalustoa uusimaan jatkuvasti.

Tuntuu siltä, että tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa puolustusvoimat haluaa keskittyä varusmieskoulutuksessa vain ns. helposti koulutettaviin. Varusmiespalveluksesta vapautetaan palvelusaikana kovin helposti.

Tähän liittyen julkisuudessa on väläytelty ajatusta, että kutsunnoissa voisi olla tiukempi seula, jotta vain nuorten miesten paras kasti pääsisi armeijaan. Tämä olisi kovin eriarvoistavaa ja syrjäytymistä lisäävää.

Halu keskittyä vain valioyksilöihin varusmieskoulutuksessa on seurausta vähäisistä resursseista. Kun henkilökunta- ja toiminnalliset resurssit ovat kovin niukat, pitää keskittyä oleelliseen, maanpuolustuskoulutukseen.

Jos nuori on tehnyt kutsunnoissa valinnan ja osoittanut halun lähteä varusmiespalvelukseen, olisi kohtuullista, että löytyy tahtoa ja resursseja tukea nuoren miehen tietä läpi palveluksen.

Keskustelusta on unohtunut, että Suomen puolustusvoimat ovat kasvattaneet suomalaisia nuoria jo 85 vuoden ajan. Mikä merkitys on ollut ja tulee olemaan suomalaiselle yhteiskunnalle sillä, että lähes kaikki suomalaiset miehet ovat käyneet armeijan?

Suomessa on nuorilla miehillä kaksi aikuistumisriittiä: rippikoulu ja armeija. Rippikoulun käy lähes sata prosenttia nuorista. Rippikoulukin toimii eräänlaisena yhteisenä kokemuksena, henkisen ja sosiaalisen kasvun paikkana.

Armeijan kasvatuksellista merkitystä ei saa unohtaa. Armeija-ajalla on suuri merkitys nuoren miehen niin henkiselle, sosiaaliselle kuin fyysisellekin kasvulle. Varusmiespalvelusaika opettaa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten ja auktoriteettien kanssa.

Toimiminen ryhmän jäsenenä tai johtajana on arvokas kokemus, jota myös työelämä arvostaa. Itsestään ja toisesta huolenpitäminen niin kasarmilla kuin leireillä on tärkeä oppi. Unohtaa ei myöskään voi esimerkiksi tapakasvatusta.

Millaiselta Suomi näyttäisi, jos armeija ei olisi ollut mukana nuoren miehen kasvussa? Olisiko suomalaisilla miehillä sitä sisua ja sitkeyttä, mitä tänä päivänä vaaditaan?

Suomessa tulisi herättää keskustelu, millaisia kasvatustavoitteita puolustusvoimilla tähän asti on ollut ja mitä voisi olla tulevaisuudessa. Puolustusvoimien tavoitteena pitäisi olla, että mahdollisimman moni suomalainen nuorimies käy varusmiespalveluksen loppuun, jos siihen fyysisesti ja henkisesti kykenee.

Valtion tulee osoittaa puolustusvoimille riittävät resurssit, jotta varusmiespalvelusta voidaan kehittää niin, että joukko-osastoissa on riittävästi henkilökuntaa ja taloudellisia resursseja kouluttaa ja kasvattaa nuoria miehiä.

Koulutusta pitää kehittää niin, että se vastaa myös siviiliyhteiskunnan sosiaalisen toiminnan tarpeisiin ja haasteisiin. Varusmiespalvelus on myös kanava kouluttaa miehiä ja naisia siviilikriisien hallintaan.

Varusmiespalvelus yhdistää suomalaisia miehiä. Syntyy tarinoita kerrottavaksi vielä eläkepäivinäkin.

Olen päässyt seuraamaan Tuusulan kutsuntoja seitsemän vuoden ajan. Siinä olen nähnyt läpileikkauksen yhden kunnan nuorista miehistä.

Eniten olen huolissani niistä, jotka syrjäytyvät armeijasta syystä tai toisesta ja sitä kautta ehkä myös yhteiskunnasta. Millaisen turvaverkon yhteiskunta on heille rakentanut? Taloudellisestikin on varmasti järkevää panostaa varusmiespalvelukseen.

Tuusula

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi