Hätäavun kuluja ei saa maksattaa köyhillä

Tyynenmeren hyökyaallon aiheuttama luonnon- ja inhimillinen katastrofi on aiheellisesti saanut liikkeelle yksityiset kansalaiset sekä hallitukset niin Suomessa kuin kansainvälisestikin antamaan alueelle hätäapua ja avustamaan jälleenrakennustyössä.

YK:n arvioiden mukaan alueelle tarvitaan välitöntä apua lähes miljardi dollaria kuuden seuraavan kuukauden avustustyöhön. Avunantajamaat ovat luvanneet tästä summasta 73 prosenttia.

Hallitusten, myös Suomen hallituksen, päätöksenteossa mitataan poliittisten päättäjien todellinen valmius avunantoon poikkeuksellisessa tilanteessa. Suomenkin hallitus on nostanut omia avustuslupauksiaan suomalaisten antamien henkilökohtaisten avustussummien ja kansainvälisten avustuslupausten kasvaessa.

Hätäapuun luvattujen 20 miljoonan euron ja pidempiaikaisen, alueen köyhimpien maiden jälleenrakennukseen varatun 30 miljoonan euron summa on mielestämme perusteltu.

Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota muutamaan avustuslupauksiin liittyvään asiaan, joilla on laajempaakin merkitystä roolissamme kansainvälisen yhteisön jäsenenä.

On myönteistä, että Tyynellemerelle tarvittavia voimavaroja on ripeästi alettu etsiä olemassa olevien kehitysyhteistyövarojemme ja humanitaariseen apuun varattujen määrärahojen puitteista.

On kuitenkin kyseenalaista, missä määrin varojen siirtäminen vaikkapa Afrikan kuivuusongelmien vuoksi janoa ja nälkää näkeviltä tai muualta globaalin köyhyyden torjumisesta Tyynenmeren hätäapuun osoittaa Suomen hallituksen poikkeuksellista auttamishalua.

Tällaisissa poikkeustapauksissa on enemmän kuin luonnollista, että valtiovarainministeriö ryhtyy valmistelemaan lisäbudjettia, joista niin hätäapu kuin muutkin aiheutuneet lisäkulut voidaan korvata.

Kuluja tulee kehitysyhteistyön ohella aiheutumaan myös muiden ministeriöiden hallinnonaloille, kuten kriisitukeen.

Avun saannin nopean toimittamisen kannalta on järkevää, että varat hätäapuun voidaan irrottaa jo nyt kehitysyhteistyövaroista, mutta ilmoitus tulevan lisäbudjetin antamisesta ilmaisisi selkeämmin koko hallituksen valmiutta hätää kärsivien auttamiseen.

Avun nopean toimittamisen ohella on kansalaisten ja tiedotusvälineiden syytä myös seurata, pidetäänkö apulupauksista kiinni.

Guardian-lehden siteeraamien YK:n hätäavun toimiston lähteiden mukaan esimerkiksi Iranin alueen lähestulkoon vuosi sitten tapahtuneen Bamin alueen maanjäristyksen 1 100 miljoonan dollarin apulupauksista perille oli saatu noin 17,5 miljoonaa.

Myös kokemukset aiempien vuosien luonnonkatastrofeista – kuten vuonna 1998 Keski-Amerikan yli pyyhkäisseen hirmumyrsky Mitchin osalta – kertovat, että usein selvästi alle puolet annetuista tukilupauksista oli lopulta lunastettu.

Eräät hallitukset ovat kirjanneet avustuslupauksiinsa myös sotilasapua ja muuta jo aiemmin kyseisille maille luvattua tukea. Velkojen jäädyttämisen käyttö hätäapulupauksen muotona on usein enemmän julkisuusdiplomatiaa kuin hädänalaisten todellista auttamista.

Julkisuuden paineessa annettujen lupausten sijaan hallituksen varsinainen auttamistahto mitataankin hätäavun toimitusten nopeudessa sekä valmiudessa siirtää hätätilanteessa aidosti varoja vauraimmilta maapallon alueilta hätää kärsiville eikä siirtämällä kustannuksia muiden köyhyydessä elävien maksettavaksi.

puheenjohtaja

toiminnanjohtaja

Suomen YK-liitto

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi