Helsinkiläiset tarvitsevat uusia asuntoja

Hilkka Pietilä, Riitta Brelih ja Anna-Liisa Mattsoff kirjoittavat (HS 23. 4.) Helsingin rakentamisalueista ja Kruunuvuorenrannasta sekä Laajasalon kehittämisestä. On hyvä, että asukkaat osallistuvat keskusteluun kaupungin kehittämisestä. Kirjoitus sisältää kuitenkin kohtia, jotka edellyttävät korjaamista.

Kirjoittajat kysyvät: "Mihin perustuu Helsingin kasvutavoite?", ja toteavat "koska Helsingin väkiluku ei kasva, ei ole asuntopulaa eikä puutetta rakennusmaasta".

Helsingin uusien asuntorakentamiskohteiden, muun muassa Kruunuvuorenrannan, yksityiskohtainen suunnittelu ja rakentaminen perustuvat kaupunginvaltuuston marraskuussa 2003 oikeusvaikutteisena hyväksymään Helsingin yleiskaava 2002:een. Se määrittelee uudet rakentamisalueet ja niiden käyttötarkoituksen.

Yleiskaavassa on mitoitettu kaupungin maankäyttö ja rakentaminen niin, että asuntotuotanto voi jatkua nykyisen vuosittaisen tuotannon suuruisena aina 2020-luvun alkuvuosiin.

Helsinkiin on rakennettu viidenkymmenen viime vuoden aikana keskimäärin 4 000 asuntoa vuodessa. Asuntotuotannon pitämiselle vähintään nykyisellä tasolla on tarvetta pitkälle tulevaisuuteen. Helsingin vuosittain valmistuneisiin uusiin asuntoihin muuttaneista 80 prosenttia on helsinkiläisiä.

Tärkein syy Helsingin asuntotarpeeseen ja -rakentamiseen liittyykin siihen, että Helsingin asuntokanta on pienasuntovaltaista. Helsinkiläisillä on selvä tarve ja tavoitteita asumistasonsa parantamiseen.

Helsingin asuntojen keskikoko on 62 neliömetriä ja asumisväljyys 33 neliömetriä asukasta kohti. Vastaavat luvut Espoossa ovat 79 ja 34,5 ja koko maassa 77 ja 36 neliömetriä.

Pohjoismaisiin pääkaupunkeihin verrattuna helsinkiläiset asuvat huomattavasti ahtaammin. Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa asuvalla asuinpinta-alaa on noin 50 neliömetriä asukasta kohti.

Suuri osa Helsingin asuntokannasta ei vastaa perheasunnolle asetettuja vaatimuksia. Tästä syystä muun muassa lapsiperheet ovat hakeutuneet ja hakeutuvat muihin kuntiin. Etenkin isoista asunnoista on pulaa.

Nykytarpeiden mukaisten perheasuntojen puute ja pienasuntovaltaisuus ovat useimpien alueittemme arkipäivää. Tämä näkyy eri alueilla väestön ikääntymisenä ja vähenemisenä sekä palvelujen kuihtumisena. Laajasalossakin on taisteltu lukion säilyttämisen puolesta.

Helsingin väestön viime vuosien väheneminen johtuu tappiollisesta muuttoliikkeestä. Kaupungin luonnollinen väestön kasvu on noin tuhat henkeä vuodessa. Elämme myös kauemmin ja tämäkin aiheuttaa asuntorakentamisen tarvetta. Tarvitsemme senioriasuntoja ja palveluasuntoja vanhemmalle väelle.

Helsingin väkiluku on liki kuusinkertaistunut sadan viime vuoden aikana ja Helsingin seudun kymmenkertaistunut. Ennusteet näyttävät, että väkiluku kasvaa tulevaisuudessakin. Siihen on varauduttava.

Yleiskaavassa on varauduttu myös väkiluvun kasvuun, mutta erittäin maltilliseen. Helsinki kasvoi 90-luvulla yli 60 000 hengellä. Yleiskaavassa on varauduttu maankäytöllisesti siihen, että vuonna 2020 kaupungissa voi asua noin 40 000 uutta asukasta.

Uusien asuntorakentamisalueiden käyttöön saantiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka edellyttävät muita toimenpiteitä ja päätöksiä ennen kuin alueet voidaan rakentaa. Yleiskaavassa osoitetut alueet riittävät juuri ja juuri tarvittavaan rakentamiseen, mutta alueiden rakentamisedellytykset syntyvät vasta asemakaavassa.

Kokemus on osoittanut, että yleiskaavassa esitettyjen uusien rakentamisalueiden saaminen rakentamiseen viivästyy. Mikäli asemakaavoitus ei voi edetä suunnitellulla tavalla, tulee rakennettavista maaalueista pula ja asuntotuotanto kärsii. Vuosien 2005–2007 asuntotuotannon osalta tonttien riittävyys on veitsen terällä.

Laajasalon elinvoimaisena pitämiseen liittyy myös alueen palveluiden kehittäminen. Laajasalon keskuksen kaupallisten palvelujen tarkastelulla Yliskylässä ja uusien markettien rakentamisella alueelle halutaan turvata ja parantaa laajasalolaisten palvelujen saatavuus ja taso tulevaisuudessa. 

yleiskaavapäällikkö

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi