lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla
MIELIPIDE

Hoitovapaaoikeus lisää pätkätöitä

2.12.2004 0:00

Toimittaja Katri Kallionpää kirjoittaa (HS 24. 11.) pätkätöistä. Kirjoituksessa todetaan, kuten niin usein ennenkin, että ilmiö koettelee ennen kaikkea naisia. Nuorten naisten kohtuutonta työmarkkinatilannetta pohditaan myös lehden pääkirjoituksessa 26. 11.

Miksi juuri Suomessa on niin paljon naisille, etenkin synnytysikäisille naisille, keskittyviä pätkätöitä?

Kallionpää löytää selityksen, mutta hukkaa sen saman tien: "Jotkut väittävät sen (Suomen huonon sijoittumisen määräaikaisten tilastoissa) johtuvan hyvästä työsuhdeturvasta, mutta tosiasiassa se (työsuhdeturva) on Suomessa Euroopan keskitasoa."

Kun tutkitaan nuorten naisten tilannetta, ei tule katsoa työsuhdeturvaa kokonaisuudessaan, vaan verrata äitiyslomien ja niihin verrattavien vapaiden pituutta eri maissa.

Mikään muu EU:n maa – tietääkseni ei mikään muu maa koko maailmassa – tarjoa kolmen vuoden oikeutta jäädä kotiin hoitamaan lasta ja säilyttää samalla työsuhde.

Tässä suhteessa Suomi on luonut aivan omintakeista politiikkaa, ja tämä on yksi, mielestäni painava syy nuorille naisille keskittyvien määräaikaisuuksien ilmiön takana.

Oikeus hoitovapaaseen tuottaa pätkätöitä kahdella tasolla. Näkyvällä tasolla siten, että vakinaisesta työsuhteesta äitiysvapaalle tai hoitovapaalle jääneelle palkataan määräaikainen sijainen. Koska vapaa on niin pitkä, joudutaan ehkä sijaisellekin palkkaamaan äitiyslomasijainen.

Näkymättömällä tasolla siten, että oikeus hoitovapaaseen, yhdistettynä vanhemmuudesta koituviin kustannuksiin, on muuttanut nuoren naisen työnantajan silmissä vaaralliseksi. Työhönottotilanteessa työnantaja näkee nuoren naisen otsassa leiman: "Saatan jäädä kotiin kolmeksi vuodeksi – varo minua!"

Rationaalinen työnantaja ottaakin nuoren naisen vain määräaikaiseen suhteeseen (tai valitsee vähemmän pätevän nuoren miehen).

Paradoksaalisesti siis se, joka luotiin naisen suojaksi, on kääntynyt toisille, työmarkkinoille vasta saapuville naisille, uhaksi.

Laki hoitovapaasta asettaakin naiset vastakkain. Ne, joilla on jo työsuhde, voivat vapaata käyttää ja lapsineen siis siitä hyötyvät, mutta ne, jotka vasta yrittävät työmarkkinoille, eivät helpolla vakinaista työtä löydä.

Muissa maissa naisjärjestöt eivät tavoittele yli vuoden pituisia äitiysvapaita, sillä ne näkevät äitiysvapaisiin liittyvän, liian hyvän työmarkkinasuojan ja nuoriin naisiin kohdistuvan syrjinnän välisen yhteyden. Meillä sille ollaan oudon sokeita.

Mielenkiintoista on se, että porvaripuolueissa kyllä oivalletaan se, että hyvä irtisanomissuoja lisää työttömyyttä, mutta tätä, naisten työllisyyteen liittyvää mekanismia ei osata nähdä.

Samalla tavalla sokea on HS:n pääkirjoittaja, joka ehdottaa ratkaisuna nuorten naisten työmarkkinaongelmaan entistä järeämpää työlainsäädäntöä.

Edellä esittämäni logiikan mukaan tämä vain pahentaisi synnytysikäisten naisten mahdollisuuksia löytää vakinaista työtä.

Pätkätyötä tekevät naiset tunnetusti synnyttävät vähemmän kuin vakinaisissa työsuhteissa olevat.

Päällisin puolin ainoastaan tasa-arvo-ongelmana näyttäytyvällä pätkätyön ilmiöllä on siis myös väestöpoliittisia ulottuvuuksia.

Suomeen jää syntymättä toivottuja lapsia.

Jos suomalaisten naisten halutaan hankkivan enemmän lapsia, ehdotan harkittavaksi seuraavia toimia.

Äitiydestä aiheutuvat kustannukset on tasattava kaikkien työnantajien kesken.

Alle kolmevuotiaista lapsista maksettavaa kotihoidontukea on nostettava, mahdollisesti tulosidonnaisena.

Kolmen vuoden hoitovapaaoikeus pitää poistaa.

Tulosidonnaista vanhempainvapaata pidennetään ja reilu osa kiintiöidään vain isän käyttöön Ruotsin mallin mukaan.

Opiskelun ja vanhemmuuden yhdistämisestä ei saa rangaista.

Vanhemmilla on oltava oikeus nostaa äitiys- ja isyyspäivärahaa, vaikka opintoviikkoja kertyykin.

Pienten lasten molemmille vanhemmille on tehtävä mahdolliseksi osa-aikainen työ samanaikaisesti Hollannin mallin mukaan.

Minimiäitiyspäivärahaa pitää nostaa.

Lisäksi on huolehdittava siitä, että nuoret perheet saavat edullisia vuokra-asuntoja.


valtiot. maisteri

Inkoo

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.