Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vauhtia

Ilmastonmuutoksen hillitseminen kohtuulliseksi edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 2050 mennessä puoleen verrattuna päästöihin 1990.

Voimaan tullut Kioton ilmastosopimus koskee vain osaa teollisuusmaista ja vähentänee toteutuessaan maailman päästöjä parilla prosentilla 2008–2012 mennessä.

Useimpien maiden ja erityisesti kehitysmaiden päästöt kasvavat nopeasti. Maailman päästöt ovat jo nyt lähes viidesosan suuremmat kuin 1990.

Kioton sopimuksen voimaantulo kesti 13 vuotta neuvottelujen aloittamisesta. Neuvotteluja sopimuksen jatkamiseksi valmistellaan, mutta pidän todennäköisenä, että uusi sopimus voi aikaisintaan tulla voimaan vasta 2020 jälkeen.

Se on liian myöhään maapallon tulevaisuuden kannalta.

Neuvotteluja pitää jatkaa, mutta nyt tarvitaan uusia nopeammin vaikuttavia keinoja maailman päästöjen todelliseksi vähentämiseksi. Välitavoitteeksi on otettava päästöjen alentaminen 1990 tasolle viimeistään 2030 mennessä.

Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä johtuu energiasektorin hiilidioksidipäästöistä. Maailman energianeuvosto (World Energy Council, WEC) on syksyllä 2004 julkaissut parhaiden energia-alan asiantuntijoiden laatiman ennusteen maailman energiantarpeesta 2030 mennessä.

Ennusteen mukaan energiankysyntä kasvaa 50 prosenttia nykyisestä ja sen osana sähkönkäyttö kaksinkertaistuu. Ennuste olettaa, että vuotuinen maailman talouden kasvu on kolme prosenttia ja väestön yksi prosentti.

Energiankäytön tehokkuuden oletetaan parantuvan 1,5 prosenttia vuosittain. Ennusteen mukaan energiasektorin päästöt 2030 ovat 90 prosenttia suuremmat kuin 1990, joten välitavoitekin on kaukana.

Yhtenä syynä päästöjen suureen lisäykseen on ydinsähkön kasvun pysähtyminen, sillä WEC:n nykyrealismiin perustuva ennuste olettaa Saksan, Belgian ja Ruotsin purkavan ydinvoimalansa hallitusten päätösten mukaisesti.

Toinen syy päästöjen kasvuun on, että WEC:n ennusteen mukaan uusiutuvat eivät pysty kasvamaan riittävästi.

Tuulisähkön määrä nousisi 18-kertaiseksi. Sitä olisi kolme prosenttia sähköstä, mutta se alentaisi energiasektorin päästöjä vain kaksi prosenttia.

Biosähkön ennakoitu kolminkertaistuminen vähentäisi päästöjä hieman yli prosentin.

Suomi voi toimia mallina päästöjen vähentämisessä. Kansainvälisten arvioiden mukaan Suomi on johtavia maita tietoyhteiskunnan kehittymisessä ja teknologian tasossa. Suomi on parhaita ympäristönsuojelussa ja kilpailukyvyssä. Maailman energia-ala tietää, että Suomessa energiatekniikka ja sen soveltaminen ovat maailman huippua.

Suomessa kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto on laajaa. Se puolittaa päästöt tuotettua energiaa kohti. Bioenergiaa on viidesosa energiasta.

Suomessa on kehitetty biovoimaloiden polttotekniikka ja hakkuutähteitä käyttäviä biovoimaloita malliksi muille. Täällä on myös kehitetty sähköä teollisuudessa säästävät taajuusmuuttajat.

Täällä on otettu käyttöön energiankäyttäjien ja ympäristöministeriön vapaaehtoiset energiansäästösopimukset ja saatu aikaan merkittäviä säästöjä yrityksissä ja kunnissa. Säästötekniikan tutkimusta tuetaan.

Saatuaan oikeaa tietoa eri energialähteiden ympäristöominaisuuksista eduskunta on hyväksynyt lisäydinvoiman. Viides ydinvoimala vähentää 2010 Suomen hiilidioksidipäästöjä 15 prosenttia.

Monissa maissa ydinvoimaa vastustetaan oikean tiedon puuttuessa.

EU:n komissio on selvittänyt suurten sähkövoimaloiden ympäristökustannuksia ottaen huomioon koko elinkaaren, ilmastonmuutoksen haitat, polttovoimaloiden pienhiukkaspäästöjen haitat ja ydinvoimaloiden säteilypäästöjen haitat uraanin louhinnasta ja käytöstä loppusijoitukseen.

Viidennen ydinvoimalan kokoisen hiilivoimalan ympäristökustannukset ovat 1 100 miljoonaa euroa vuodessa, öljyvoimalan 700 miljoonaa euroa, maakaasuvoimalan 370 miljoonaa euroa ja ydinvoimalan 40 miljoonaa euroa.

Huomattava osa polttovoimaloiden kustannuksista johtuu niiden pienhiukkaspäästöistä. Pienhiukkaspäästöt aiheuttavat Maailman terveysjärjestön mukaan Euroopassa vuosittain 300 000 kuolemaa.

Jos ydinvoimaa ryhdytään kannattamaan Suomen mallia seuraten, asiantuntijat arvioivat, että maailman ydinsähkö voisi nelinkertaistua nykyisestä 2030 mennessä.

Sitä olisi kolmasosa sähköstä ja energiasektorin päästöt 2030 olisivat 90 prosentin sijasta enää 50 prosenttia suuremmat kuin 1990.

WEC on arvioinut, että ennakoituakin tehokkaammilla säästötoimilla voitaisiin 2030 mennessä energiankysyntää alentaa lähes kymmenesosalla. Lisäydinvoiman ja säästöjen ansiosta päästöt 2030 ylittäisivät 1990:n päästöt enää 20 prosentilla. Liikenteen päästöt 2030 ovat ennusteen mukaan lähes neljäsosa energiasektorin päästöistä. Niiden vähentäminen tuo lisäapua välitavoitteen saavuttamiseen.

Hallitukset aikailevat Kioton jatkosopimuksen valmistelussa samalla kun ilmastonmuutos uhkaa riistäytyä korjaamattomaksi. Maailman poliittiset päättäjät eivät ole kuunnelleet energia-alaa ja uskovat uusiutuvan energian selvittävän ongelmat, vaikka ratkaiseva apu on saatavissa vain ydinvoimasta ja säästöistä.

Tiedeyhteisö on puolueeton ja velvollinen ottamaan vastuuta maailman tulevaisuudesta. Teknillisten tieteiden akatemian tulisi yhteistyössä esimerkiksi Ranskan ja Yhdysvaltain tiedeakatemioiden kanssa ryhtyä "myymään" Suomen mallia maailmalle.

professori

eduskunnan tulevaisuus-

valiokunnan puheenjohtaja 1996–2003

Espoo

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi