Kansainvälisyys vahvistaisi virtuaaliopetusta

Äskettäin on valmistunut ehdotus Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisen strategiaksi. Siinä Suomen virtuaaliyliopistoa hahmotetaan osana tietoyhteiskuntaa. Tavoitteena on synnyttää intensiivinen opetuksen innovaatioiden kehittämisen ja jakamisen kulttuuri.

Suomalaisen virtuaaliyliopiston tehtävänä on poistaa joustavan opiskelun ja oppimateriaalien yhteiskäytön esteitä sekä tuottaa ja ylläpitää opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen palveluita.

Innovatiivinen virtuaaliyliopisto edistää myös yliopistojen yhteisen infrastruktuurin kehittämistä ja tarjoaa laajan tiedotus- ja toimijaverkoston kansainvälistä yhteistyötä kehitettäessä.

Työssään virtuaaliyliopisto hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja suomaisten vahvuusalueita.

Virtuaaliyliopistotoiminta rahoitetaan yliopistokohtaisesti. Opetusministeriö on rahoittanut yliopistojen virtuaalitoimintaa vuodesta 2001 lähtien. Noin puolet kokonaisrahoituksesta (8,4 miljoonaa euroa vuodessa) menee yliopistojen sisäisesti jaettavaksi, niiden itsensä kehittämään virtuaaliyliopistotoimintaan.

Toisen puolen opetusministeriö käyttää nimeämiinsä kansallisten yhteistyöhankkeiden rahoitukseen.

Yliopistollinen virtuaaliopetus on lähivuosikymmeninä tärkeä toiminnan lohko. Missä määrin se on erillinen palveluyksikkö, joka ohjaa yliopistojen välistä toimintaa?

Missä määrin se ottaa huomioon jo olemassa olevat avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen opetuspalvelut? Tähän saakka virtuaaliyliopiston tulevaisuutta on rakennettu kansalliselle perustalle. Kehitetyt kurssit on suunnattu suomalaisille yliopisto-opiskelijoille.

Virtuaaliyliopiston tulevaisuus liittynee ennen kaikkea globaaliseen koulutusteollisuuteen ja kansainväliseen koulutusalueiden yhteistyöhön. Suomen virtuaaliyliopistojen toimintatavat, päätöksenteko ja rahoitusmallit on rakennettava kansainvälisen verkostotoiminnan tarpeita varten.

Kansallisen virtuaaliyliopistotoiminnan voivat hoitaa yliopistot ja niiden avoimen korkeakoulun ja täydennyskoulutuksen palvelut.

Tieto- ja viestintätekniikan laaja kansainvälinen käyttö vahvistaisi parhaiten suomalaisten yliopistojen näkyvyyttä.

Viisainta olisi etsiä huippuyhteistyökumppanit kansainväliseltä tasolta. Näin parannettaisiin virtuaaliyliopistotoiminnan joustavuutta ja opetuksen laatua ja luotaisiin edellytykset uusien rahoitusmallien kehittämiselle.

Eduskunnan puheenmies Paavo Lipponen korosti Turun yliopiston 85-vuotisjuhlassa äskettäin, että suomalaisesta yliopistokoulutuksesta pitää rakentaa kansainvälinen merkkituote, jota myös markkinoilla myydään. Hänen mukaansa Suomen on nopeasti määriteltävä suhtautumisensa kansainvälisiin koulutusmarkkinoihin.

Tulevaisuudessa suomalaisen virtuaaliyliopiston toiminnan oikeutus ja keskeisin hyöty liittyy sen mahdollisuuksiin parantaa kansainvälisen tason toimintaa ja erityisesti opetuksen laatua. Tämä antaa oikeutuksensa myös suomalaisen virtuaaliyliopiston palveluyksikön toiminnalle ja sen hallinnon sekä jäsenyliopistojen yhteistyökäytäntöjen kehittämiselle.

On keskityttävä kansainvälisten sopimusyhteistyömallien kehittämiseen ja kansainvälisten yhteistyöhankkeiden käynnistämiseen.

Suomen virtuaaliyliopisto tarvitsee tietoverkkopalvelujen tueksi oman satelliittipalvelunsa. Tuotteita on jaettava eri kanavien kautta. Virtuaaliyliopistossa on oltava mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkintoja asianmukaiseen hintaan.

Kansainväliset palvelut ratkaisevat Suomen virtuaaliyliopiston toimivuuden ja tulevaisuuden. Kansallisella tasolla avoimen yliopistojen palvelut on integroitava virtuaaliyliopistojen kansainvälisiin palveluihin. Näin voidaan myös vahvistaa yliopistosektorin avoimuutta ja yhteiskunnallisten palvelujen saatavuutta.

Yliopistojen konsortio ei ole riittävän vahva johtamaan kansainvälistä virtuaaliyliopistotoimintaa. Perustaksi voitaisiin ottaa yhteisötaloudellinen yritys, joka tuottaisi virtuaalisia koulutuspalveluja.

Tämä yritys voisi edelleenkin saada valtion tukea, mutta olisi pääosin riippuvainen tietystä määrästä omarahoitusta. Yhtiön tavoitteena olisi tarjota koulutuspalveluja globaalisella tasolla.

Tällainen toiminta synnyttäisi huikeita näköaloja yliopistojen keskinäiselle yhteistyölle ja kaupankäynnille. Eri maiden virtuaalipalveluista vastaavilla yliopistoilla ja niiden yrityksillä olisi paljon annettavaa toisilleen.

On mentävä rohkeisiin kokeiluihin kansainvälisten koulutuspalveluiden kehittämisessä.

professori

Taideteollinen korkeakoulu

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi