Kansalaiskortti helpottaisi kuluttajan arkea

Yhteiskunnan palvelut, yksityiset ja julkiset, siirtyvät hyvää kyytiä verkkoon. Hyvä näin. Sieltähän ne ovat saatavissa muulloinkin kuin virastoaikoina aina syrjäseutuja myöten. Mökinmummokin voi hoitaa asioitaan peräkamaristaan käsin ilman, että täytyy tälläytyä kaupunkiin.

Uudet palvelut tuovat mukanaan erilaiset kortit ja salasanat. Lompakon korttipaikat ovat kuitenkin käymässä jo loppuun.

Tilaa on pitänyt löytyä ajokortille, pankkikortille, luottokortille, Kelakortille, bensakortille, kauppojen asiakaskorteille, matkustuskortille, Finnairin Plus-kortille, vakuutusyhtiön kortille, kirjastokortille, työpaikan kulkukortille ja niin edelleen.

Monet sähköisistä palveluista avautuvat vain henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Verkosta tulija halutaan tunnistaa. Myös muistimme on loppumassa.

Millä ihmeen tavalla kuluttaja voi muistaa kaikki tarvitsemansa tunnukset ja salasanat? Ei muutoin kuin kirjoittamalla ne talteen. Tämän taltion kadottamisesta onkin muodostumassa vakava vaaratekijä tietoyhteiskuntaamme.

Emmekö selviäisi vähemmällä? Eivätkö palvelujen tarjoajat voisi turvautua yleiseen kansalaiskorttiin tai ainakin yhteiseen tunnistamistekniikkaan? Se palvelisi kuluttajaa yhtä lailla julkisissa ja yksityisissä palveluissa.

Tämän avulla asioija tunnistettaisiin siellä missä tunnistamista kaivataan ja sillä hän voisi tehdä kiistämättömiä sähköisiä allekirjoituksia sopimuksia verkossa solmiessaan.

Kysymys on aiheellinen myös siksi, että meillä on jo tällainen kortti ja tunnistamistekniikka. Väestörekisterikeskuksen ja poliisin yhdessä tuottama kansalaisvarmenteella varustettu sirullinen henkilökortti, virallinen henkilökorttimme, mahdollistaa kaikki edellä mainitut palvelut turvallisella tavalla.

Siihen turvautuvan palvelun tarjoajan ei myöskään tarvitse luoda kalliita tunnistusjärjestelmiä ympäri vuorokauden päivystävine asiakaspalveluineen.

Kortin ja salasanan hukanneen kun tulee kyetä sulkemaan varmenne mihin kellonaikaan hyvänsä.

Samalla kun yleiskäyttöiseen korttiin ja salasanaan turvaaminen säästää kuluttajan lukuisten salasanojen muistamiselta, auttaa se myös palvelujen tarjoajia.

Nämä voivat rakentaa palvelujärjestelmänsä hyödyntäen jo toimivaa infrastruktuuria, jonka valtio on meille rakentanut. On vaikeata ymmärtää varojen haaskaamista päällekkäisten järjestelmien kehittämiseen, kun jo olemassa olevan hyödyntäminen olisi kaikkien osapuolten edun mukaista.

Saahan samalla ajokortillakin ajaa autoa maamme kaikissa kunnissa niin yleisillä kuin yksityisilläkin teillä. Miksei samalla sirukortilla ja sen kansalaisvarmenteella voi asioida kaikissa verkkopalveluissa, yksityisissä ja julkisissa?

Kansalaisvarmenne on ns. laatuvarmenne ja sellaisena se täyttää kansainväliset vahvan tunnistamisen vaatimukset. Varmenne voidaan sijoittaa erilaisille korttialustoille.

Se, että valtion sirullisella henkilökortilla voi myös visuaalisesti todistaa henkilöllisyytensä sitä vaativissa tilanteissa sekä käyttää korttia matkustusasiakirjana EU-maissa, on lisäetu kortin haltijalle ja hyvä syy pitää korttia aina mukana.

Varustamalla kortin sairausvakuutustiedoilla sitä voi käyttää Kela-kortin asemasta apteekissa tai terveyskeskuksessa asioidessaan.

Matkapuhelimesta on kehittymässä tietoyhteiskunnan kuluttajan yleisväline. Sillä voi myös tunnistautua erilaisiin palveluihin sekä tarpeen vaatiessa suorittaa sähköisiä allekirjoituksia.

Teleoperaattoreita on kiittäminen siitä, että he ovat keskenään päätyneet yhdenmukaiseen tekniikkaan. Suurimmat teleoperaattorit ovat ottamassa käyttöön valtion tarjoaman kansalaisvarmenteen asiakkaan tunnistamisen perustaksi.

Näin uuden teknologian edustajat näyttävät hyvää esimerkkiä muille siinä, kuinka toimia mutkikkaaksi käyvässä tietoyhteiskunnassamme.

Mobiilitunnistaminen toteutetaan liittämällä kansalaisvarmenne puhelimen sim-korttiin. Näin varmenne saadaan toimimaan kaikissa puhelimen käyttötavoissa.

Pankeistamme Osuuspankkiryhmä on päätynyt samaan ratkaisuun. Sen sähköiset palvelut avautuvat myös kansalaisvarmenteen avulla.

Julkisella sektorilla mm. Kelan, Postin ja Väestörekisterikeskuksen tunnistautumista vaativiin sähköisiin palveluihin pääsee sirullisella henkilökortilla olevan kansalaisvarmenteen avulla.

Muista suurta kuluttajajoukkoa palvelevista varmenteen hyödyntäjistä voidaan mainita Eläketurvakeskus, Kesko ja Hämeenlinnan seudun asukkaita palveleva Aina-asiointipalvelu.

projektijohtaja

pankkien, teleoperaattoreiden ja valtion yhteistyöryhmä (HST)

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi