Kasvatuksen painopiste tunnetaitoihin

Tietoa, suorituksia ja kovaa kilpailua korostavassa arvomaailmassa unohdetaan helposti, että ihmisen kasvuun kuuluu olennaisena osana myös tunne-elämä.

Suotuisassa kasvussa lapselle annetaan valmiudet käsitellä kaikenlaisia tunteita. On tärkeää, että myös kielteiset tunteet, kuten viha ja kiukku, opitaan kanavoimaan ja purkamaan oikein.

Kasvattajien tehtävä on tukea lapsen myönteisen minäkuvan ja itsetunnon rakentumista. Jokaisella lapsella on ainakin yksi taito tai ominaisuus, josta häntä tulee kiittää.

Lapsen kasvussa leikillä on suuri merkitys. Leikeissä lapsi harjoittaa omaehtoista luovuuttaan.

Lapsuus ja nuoruus ovat otollista aikaa tunnetapojen ja sosiaalisen kyvykkyyden oppimisessa. Tunnetaidot säätelevät ihmissuhteiden laatua. Ihmisen sosiaalinen kehitys perustuu paljolti juuri tunnetaitoihin, joiden opetukseen kannattaisi panostaa tiedollisen kehityksen rinnalla.

Mitä tunnetaito on? Kypsän ihmisen tunnelukutaito on kyky tunnistaa itsessä ja muissa tunteita sekä nimetä niitä, ymmärtää niiden alkuperä ja vaikuttaa tunteiden ilmenemiseen eli tunnekäyttäytymiseen.

Lapsen tunnetaito voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hän osaa leikkiä kaverin kanssa tai että hän oppii hillitsemään mielihalujaan jonkin tavoitteellisen päämäärän hyväksi.

Kasvatus on erilaisten taitojen opettamista. Tunnetaidot tarkoittavat ongelmien ja aggressioiden käsittelykykyä, turhaumien sietoa sekä hetken mielijohteiden hallintaa. Tunnetaitoa on myös kyky aidosti kohdata ja suvaita erilaisia ihmisiä.

Vanhempien tehtävä kasvattajana on olla läsnä ja toimia yhdessä lapsen kanssa niin, että hän kokee aikuisen turvallisena ja rakastavana. Lapsi oppii empatiaa.

Tunteilla on suuri motivoiva merkitys elämässämme. Luovat ideat saavat usein alkunsa innostavista tunteista. Emootioissa on psykofyysistä energiaa, jonka ymmärtämistä, hyväksymistä ja hallintaa meidän jokaisen tulisi pienestä pitäen opetella.

Tunteilla on merkitystä esimerkiksi muistamisessa, havaitsemisessa, päättelemisessä, oppimisessa yleensäkin ja käyttäytymisessä.

Lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi ilmenee häiriökäyttäytymisenä, levottomuutena ja aggressiivisuutena.

Mistä opettaja-kasvattaja saa tietoa ja työkaluja hyvin erilaisten oppilaidensa kohtaamiseen? Lähtökohtana voisi olla opettajan omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen tiedostaminen ja kehittäminen.

Opettajaksi opiskelevien pitäisi kohdata jo harjoitteluaikana nykyistä enemmän erilaisia oppilaita ja saada mahdollisimman paljon tietoa lasten tunne-elämän kehityksestä.

Monissa päiväkodeissa vuorovaikutustaitoja kehitetään opettelemalla tunnekieltä. Siihen kuuluu omien ja toisten tunteiden nimeäminen. Tunteisiin tutustutaan myös elämysten ja kokemusten kautta.

Tunnekasvatusohjelmaa toteutetaan läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassa. Päiväkodin jälkeen alkavan esiopetuksen tehtävä on edistää lasten kouluvalmiutta, opettaa tunnetaitoja ja ryhmässä toimimista.

Peruskoulunkin tunnekasvatuksen lähtökohtana on myönteinen ja kannustava ilmapiiri. Kodin ja koulun hyvä yhteistyö on ratkaisevan tärkeää.

Turvallisen ilmapiirin luominen on perusedellytys, jotta kasvattajasta voi tulla lapselle jopa tunnemalli. Kasvattajan kommunikointi- ja ongelmanratkaisutavat ovat sekä käyttäytymis- että toimintamalleja. Lapsi muodostaa mielessään ihmiskuvaa aikuisen mallista.

Tunnekasvatuksen voi liittää jokaiseen oppiaineeseen. Opettavat tarinat auttavat lapsia ymmärtämään eri ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.

Taito- ja taideaineet tarjoavat tilaisuuksia tunteiden ilmaisemiseen ja työstämiseen. Liikuntatunnillakin on hyvä tilaisuus liikunnan ohella oppia kuuntelemaan ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Tunnetaitoinen oppilas osaa käsitellä omia tunnetilojaan ja ymmärtää myös toisten tunteita ja tarpeita.

Kouluissa voi järjestää tunnetaitoja kehittäviä kursseja ja harjoituksia. Erilaisilla ilmaisu- ja tunnistamisharjoituksilla voi viestiä tunteita sanoin, ilmein ja elein. Roolileikit ovat hyödyllisiä silloin, kun niissä yhdistyy tieto, tunteet ja käytösmallit.

Mistä koulu sitten saa tunnetaitojen opettamiseen riittävät tiedot ja taidot?

Uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulun humaaneihin tavoitteisiin kuuluu ihmisenä kasvaminen.

Tunnetaitoihin liittyvät asiat on sisällytetty lähinnä uuteen oppiaineeseen, terveystietoon sekä aihekokonaisuuksien tavoitteisiin ja osaksi koulun toimintakulttuuria. Kouluille olisi ehkä paikallaan antaa yhtenäisiä ohjeita.

Tiedollisen opetuksen rinnalla koulun tehtävä on kehittää myös lasten elämisen taitoja. Tunne- ja sosiaaliset taidot parantavat lasten ja nuorten kouluviihtyvyyttä. Ne lisäävät motivaatiota koulutyöhön, edistävät työrauhaa ja ehkäisevät koulukiusaamista.

Taitava kasvattaja näkee arjen aidoissa vuorovaikutustilanteissa mahdollisuuden ohjata lapsia yhteisöllisyyteen ja tunnetaitoihin.

opettaja, koulutoimen johtaja

Lempäälä

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi