Kehitysvammaisille lisää palveluasuntoja

Äskettäin julkaistun sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan vaikeavammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestäminen on Suomen vammaispolitiikan lähivuosien suurin haaste. Suomessa tarvitaan lähivuosina tuhansia uusia kehitysvammaisten palveluasuntoja.

Kehitysvammaisia ihmisiä on Suomessa 30 000. Vielä 1970-luvulla laitoksissa asui 10 000 kehitysvammaista.

Saman vuosikymmenen lopulla alkaneen suurten keskuslaitosten paikkamäärän alasajon ja avopalvelujen rakentamisen seurauksena laitoksissa asuvien kehitysvammaisten määrä on saatu laskemaan tavoitteen mukaisesti 2 600:een.

Kehitysvammaliiton vuonna 1997 käynnistämällä kansallisella hankkeella "Suomi rakentaa 2 000 palveluasuntoa kehitysvammaisille" on ollut myönteinen vaikutus asuntotarjonnan lisäämiseen. Erilaisista alan toimijoista erityisesti järjestöt ovat Raha-automaattiyhdistyksen tukemana tuottaneet eri puolilla Suomea uusia palveluasuntoja kiitettävästi.

Tämä toimintamalli on nyt kuitenkin loppumassa Raha-automaattiyhdistyksen jouduttua kiristämään palveluasunnoille myönnettävien investointiavustusten myöntämisehtoja. Palvelujen hankintalain tulkinnan mukaan Raha-automaattiyhdistykseltä saatu investointiavustus katsotaan yhteiskunnan tueksi rakentamiselle ja on siksi kilpailua häiritsevä tekijä.

Kahden aikuistuvan kehitysvammaisen asumispalvelua jo vuosia etsineenä isänä tekee mieli kysyä: mitä kilpailua? Asumispalveluja ei kerta kaikkiaan tunnu olevan tarjolla, saati sitten että niiden rakentamisesta kilpailtaisiin.

Kaiken kaikkiaan erilaiset avopalveluina asumispalveluja tuottavat yksiköt tarjoavat asuinpaikan noin 9 000 kehitysvammaiselle. Jäljellä olevat laitospaikat mukaan lukien asumispalvelujen piirissä olevien kehitysvammaisten kokonaismäärä ei siis juurikaan ole kasvanut.

Valtaosa kehitysvammaisista asuu edelleenkin vanhempiensa kanssa ja joutuu asumaan vielä pitkään, ellei palveluasuntotuotantoa ryhdytä päämäärätietoisesti ja kaikki voimavarat kokoamalla systemaattisesti kehittämään.

Kehitysvammaisten nuorten huoltajien tuskaantuessa tilanteen toivottomuuteen on syntynyt uusi toimintatapa: vanhemmat ottavat asian omiin käsiinsä muodostamalla uuden rekisteröidyn yhdistyksen, joka ryhtyy asumishankkeen toteuttajaksi.

Tällaisesta toiminnasta on yksin pääkaupunkiseudulla jo useita esimerkkejä. Tämänkaltainen aktiivisuus ansaitsee kaiken kunnioituksen ja siitä on jo nähtävissä myös laadukkaita tuloksia. Ei voi kuitenkaan olla oikein, että jo muutenkin ylikuormitettujen vanhempien täytyy itse huolehtia tästä selvästi palvelujärjestelmälle kuuluvasta asiasta.

Kaikilla ei riitä voimia tällaisten vaativien ja pitkäkestoisten hankkeiden läpiviemiseen.

Vanhempien osaamista tulee hyödyntää myös palveluasuntotuotannossa, mutta ei toteuttajina vaan asiantuntijoina. Kukaan ei tunne paremmin kehitysvammaisten asumisen tarpeita kuin heidän vanhempansa.

Selvityshenkilö, erityishuoltopiirin johtaja Erkki Paara ehdottaa selvityksessään nyt teemaksi "Suomi rakentaa 3 000 palveluasuntoa kehitysvammaisille". Tähän ehdotukseen on syytä tarttua ja panna toimeksi.

Erilaisten alan toimijoiden tulee viipymättä tehdä yhdessä suunnitelmat tämän päämäärän saavuttamiseksi. Myös uusi rahoituskanava on jo olemassa, kun Valtion asuntorahasto voi osana korkotukilainapäätöstä myöntää erityisryhmien asuntohankkeille myös investointiavustusta.

Koska toimijoita on paljon ja kohderyhmä melko heterogeeninen, tarvitaan alueellisen tasapuolisuuden takaamiseksi ja hyvinkin erilaisten tarpeiden huomioimiseksi jokin taho koordinoimaan tätä työtä.

Raha-automaattiyhdistys sopii parhaiten tähän rooliin. Sillä on vankka alan osaaminen ja vuosikymmenien kokemus erityisryhmien asuntohankkeiden rahoittamisessa.

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa tavoitteeksi vammaispalvelujen uudistamisen siten, että vammaispalvelujen saatavuus ja vammaisten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu turvataan.

Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavat yksilölliset, turvalliset, laadukkaat ja mahdollisimman itsenäisen elämän mahdollistavat asumispalvelut ovat keskeinen osa tämän tavoitteen toteuttamisessa. Selvityshenkilöt ovat selvityksensä antaneet. Nyt on hallituksen aika toimia ja panna toimeksi.

kahden monivammaisen

pojan isä

Vihti

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi