Kunnat työttömien pakkotyöllistäjiksi

Työttömyyden alentamista ja työllisyysasteen nostamista on pidettävä kansalaisten, kaikkien kuntien ja koko kansantalouden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeänä tavoitteena.

Kunnissa työmarkkinatukiryhmän ehdotukset ovat saaneet hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Kunnille tulee velvoite, ellei suorastaan pakko työllistää pitkään työttömänä olleita.

Kuntaliiton arvion mukaan rahoitusvastuu pitkäaikaistyöttömien perusturvasta voisi lisääntyä pahimmillaan lähes jopa nykyisten toimeentulotukimenojen verran.

Virroilla noin 8 000 asukkaan kaupungissa se merkitsisi yli 600 000 euron menojen lisäystä. Se on lähes saman verran kuin yhden prosenttiyksikön kunnallisveron tuotto.

Työmarkkinatukiryhmän ehdotus on lähtökohdiltaan väärä. Julkisen sektorin työpaikkoja oltaisiin massiivisella määrällä lisäämässä. Työllistämässä ihmisiä suljetulle sektorille.

Ehdotuksen tekee kummalliseksi vielä sekin, että samaan aikaan esiintyy jatkuvasti voimakkaita vaatimuksia kuntien toiminnan tehostamisesta ja kustannusten hillitsemisestä muun muassa kilpailua avaamalla. Kuntien toiminnan voimakas tehostaminen merkitsee ilman muuta väen vähentämistä.

Kun väkeä saadaan ulos, tulee heidät ottaa takaisin työkuntonsa menettäneinä.

Ehdotuksessa yksityisen sektorin osuus on jäänyt huomioimatta. Miksi ihmeessä?

Työryhmän raportissa todetaan, että parhaat työllisyysvaikutukset ovat olleet tukemalla yksityistä sektoria. Kuntien tukityöllistämisellä on todettu olevan työllistymiseen selvästi vähäisempi vaikutus.

Ehdotuksessa on jäänyt arvioimatta, millä tavoin pienissä harvaan asutuissa kunnissa voidaan tarjota laadukkaita aktivoitumistyöpaikkoja.

Jos kunta ei tällaista paikkaa pysty järjestämään yrityksistään huolimatta tai jos henkilö kieltäytyy vastaanottamasta hänelle tarjottua työpaikkaa, toimeentulo turvataan joka tapauksessa toimeentulotuen avulla, jonka kunta maksaa.

Hanke on myös kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta hyvin ongelmallinen. Työvoima ei olisi enää valtion erityisessä suojeluksessa. Nyt pitkäaikaistyöttömät siirrettäisiin kuntien vastuulle ja suojelukseen.

Ehdotuksessa ei tosissaan tähdätäkään ihmisten työllistymiseen avoimille markkinoille. Ihmiset kyllä tajuavat tämän. Tempputyöllistämisen linja jatkuu.

Ehdotusten toteuttaminen saattaa johtaa huomattavan osan työttömistä pelkästään toimeentulotuen varassa eläjiksi. Työttömyystilasto saattaa kyllä kaunistua, mutta vaarana on, että lopputulema on päinvastainen kuin mihin ehdotuksella tähdätään.

Esitys ei varmista myöskään sitä, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa kuin passiivituella eläminen.

Kunnat ovat siis joutumassa maksajiksi, mutta kunta ei voi todellisuudessa varmistaa, että sen vastuu pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta katkeaisi.

Mittavat tulevat olemaan myös oheiskustannukset. Tarvitaan ihmisiä, jotka etsivät soveltuvia työtehtäviä ja toimitiloja. Tarvitaan työnjohtajia, opastajia, toimintavälineistöä jne.

Kysyä sopii, miten ehdotus soveltuu hallituksen linjauksiin, joiden mukaan uusiin kustannuksia aiheuttaviin palveluvelvoitteisiin suhtaudutaan kulumassa olevalla hallituskaudella pidättyvästi.

Ehdotus pitää sisällään kaksi pahaa elementtiä, rangaistuksen ja kepin.

Ihmisiä rangaistaan jo monesti muutoinkin hankalassa elämäntilanteessa olevia toimeentuloetuuksien kaventamisella. Tämä ei ole ihmisarvon kannalta eettisesti kestävää.

Kunnille tarjottu keppi on osallistuminen työmarkkinatuen maksamiseen. Maksu lankeaa siitä huolimatta, vaikka henkilö kieltäytyisi tai järkeviä työllistämismahdollisuuksia ei löytyisi.

Koko ehdotus henkii antautumista massiivisen yli 400 000:een nousevan työttömyysongelman edessä. Asioita ei uskalleta sanoa suoraan ääneen. Kysehän on perimmältään siitä, että Suomen kilpailukyky työllistää on rapautunut.

Jos näin ei olisi, sijoittajat ja investoijat – niin kotimaiset kuin ulkomaiset – olisivat ihan eri tahtiin liikkeellä. Vasara paukkuisi ja harjaa nousisi. Työpaikkoja syntyisi ja maahan virtaisi työvoimaa myös muista maista.

Nyt teollisuuden investointiaste on erittäin alhainen. Tarvitaan rohkeutta tunnustaa tosiasiat, sanoa ne ääneen koko kansalle.

Keinot kilpailukyvyn palauttamiseen ovat kyllä olemassa, jos on rohkeutta tehdä tarvittavat päätökset. Näitä päätöksiä isänmaa tarvitsee.

Tempputyöllistämisestä päästään näin kestäviin, ihmisarvon mukaisiin ja hyvinvointivaltion rahoitusperustan turvaaviin työpaikkoihin.

kaupunginjohtaja

Virrat

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi