Kuntapalvelut voidaan järjestää joustavasti

Eräässä eurooppalaisessa kaupungissa päätettiin kilpailuttaa pysäköinninvalvontajärjestelmä kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Sopimus tehtiin ja uusi järjestelmä käynnistyi.

Uusi järjestelmä johti valitusten ryöppyyn, raivoisaan julkiseen keskusteluun ja massiiviseen määrään yhteydenottoja kaupungin virkamiehiin ja paikallispoliitikoihin. Langetettuja pysäköintivirhemaksuja riitautettiin suurin määrin ja järjestelmä jumiutui.

Syynä tähän sotkuun oli se, että uusi palvelun tarjoaja toimi provisioperiaatteella, joka kannusti pysäköinninvalvojia erityiseen terhakkuuteen pysäköintivirhemaksujen kirjoittamisessa. Lisäksi pysäköintivirhemaksuista saattoi valittaa ikään kuin virallisesti ainoastaan kyseiselle palveluntarjoajalle, joka Suomessa ei ole sinänsä mahdollista.

Mitä tapahtui? Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin on irtauduttava sopimuksesta, koska se ei ole kaupunkilaisten oikeustajun mukainen.

Sopimuksesta irtautuminen maksoi paljon, mutta se tehtiin silti.

Ennen uutta kilpailutuskierrosta kaupunki paneutui herkeämättömästi sopimuksen laadullisten kriteerien määrittelyyn.

Kriteereihin linjattiin mm. se, että paikan päällä pysäköintivirhemaksua annettaessa oltiin joustavia, jos autoilija itse sattui paikalle ja selitti perustellun syyn tilanteelle.

Lisäksi esimerkiksi valitusten käsittely päätettiin siirtää osaksi kaupungin organisaatiota ja sopimuksen laadunvalvontaa.

Kilpailun jälkeen taisi jopa lopulta käydä niin, että palvelun tuottajaksi valikoitui sama yritys, mutta nyt siis uusin toimintaraamein. Nyt yhteistyö koetaan toimivaksi.

Tämäntapaisia prosesseja nähdään luultavasti vielä monta myös Suomessa. Julkisuudessa on jo ollutkin esillä erilaisia huonoja kokemuksia mm. Etelä-Suomesta.

Kuitenkin on täysin mahdollista sovittaa yhteen järkevästi, kustannustehokkaasti ja yleisen oikeustajun mukaisesti tehokkuusvaatimukset ja kuntien valtuustojen poliittinen ohjaus.

Se ei ole välttämättä helppoa, mutta helppoja ratkaisuja ei vastuullisella kuntapäättäjällä juuri ole käytettävissä hänen kantaessaan omaa korttaan kekoon suomalaisen kuntajärjestelmän ja eurotalouden keskinäisissä lyhdetalkoissa.

Kunnallinen palvelutuotantojärjestelmä kehittyy tulevaisuudessa yhä enemmän paitsi kuntien välisen yhteistyön niin, kuten edellä mainitussa tapauksessa, myös markkinaehtoisten ratkaisujen varassa. Niihin on sopeuduttava ja parhaat palkinnot asukkailleen keräävät tässäkin tapauksessa ne kunnat, jotka toimivat etunojassa.

Osaamista palvelujen järjestämiseksi eri tavoin on Suomessa jo runsaasti. Ja toisin kuin usein luullaan, ei lainsäädäntömmekään useimmiten ole erityinen este.

Kuntalaki tarjoaa laajat mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen kunnan itse haluamallaan tavalla kunnallisen itsehallinnon ja lakisääteisten tehtävien puitteissa. Lisäksi löytyy kansallisia ja kansainvälisiä esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista, joista voi ottaa oppia paikallisiin ratkaisuihin.

Ministeri Hannu Mannisen asettama kunnallisen demokratian kehittämishanke on käynnistyttyään vuoden 2004 alusta selvittänyt ongelma- ja kehittämiskohteita suomalaisessa kunnallisessa edustuksellisessa demokratiassa nimenomaan tästä lähtökohdasta käsin.

Olemme käyneet läpi laajalla sihdillä tämän aihealueen ajankohtaista kansallista ja kansainvälistä keskustelua pyrkien rajaamaan tehtävien toimenpide-ehdotusten hehtaarimäärää.

Olemme pyrkineet myös tunnistamaan muutostarpeita ja kehittämiskohteita paitsi suomalaisessa lainsäädännössä niin myös kuntien toiminnassa yhdessä valittujen kumppanuuskuntien ja -alueiden kanssa.

Työ on ollut erittäin mielenkiintoista ja ottaen huomioon sen, miten suuren osan julkisesta taloudesta kuntien toiminta muodostaa, myös erittäin haasteellista.

Suomessa julkishallinto on ja tulee olemaan vastedeskin kansanvaltaisessa ohjauksessa.

Huolimatta kaikista niistä kansallisista ja kansainvälisistä ristipaineista, joita esimerkiksi kunnalliseen itsehallintoomme kohdistuu, on pidettävä huolta siitä, että kunnallishallinnon toimet perustuvat kuntalaisten valtuustoille antamaan mandaattiin ohjata palvelutuotannon järjestämistä.

Kuluvana talvena ja keväänä todennäköisesti käynnistetään nyt tehtyjen selvitysten pohjalta hankkeita paitsi lainsäädännön niin myös yleisemmin kuntien toiminnan kehittämiseksi aihealueella.

projektipäällikkö

kuntaosasto

sisäasiainministeriö

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi