Lapsi kaipaa sekä äidin että isän hoivaa

Ydinperhe on hajoamassa! Toisaalta tuntuu kuin ydinperheeksi miellettäisiin vain äiti ja lapsi.

Tuntuu myös, että äitiyteen on lisäksi sisällytetty kotityö-, parisuhteen elävöitys- ja lastenhoitovastuu, verkostojen ja rituaalien säilyttäminen sekä suhteiden ylläpito kouluun, naapurustoon ja sukuun.

Kakku on kruunattu hehkutuksella "taikapiiristä". Se on äidin ja lapsen yhteys, jonne miehillä ei ole asiaa.

Mutta tämän päivän ydinperhe päätti onnistua!

Koska on pieni, noin 50 prosentin mahdollisuus, ettei toinen hoidakaan osuuttaan, nainen kouluttautuu ensin miestään paremmin ja uskaltaa tehdä vain 1,7 lasta. Ja moni mies ylläpitää sivusuhdetta.

No, koskaanhan se ei ole näin toiminut, mutta kaikki saatiin syyllistymään.

"Kultainen kolmen vuoden sääntö" opettaa, että lapsen ensimmäisen kolmen vuoden ajan äiti on paras hoitaja. Isyyteen on sisällytetty pramean kodin, mökin, auton ja veneen velvoite.

Mies odottaa saadakseen osansa lapsestaan (ja vaimostaan) kun aika koittaa, ulkoistuu sohvan kautta autotalliin ja lopulta tajuaa tuntevansa paremmin pomonsa tai pubikaverinsa kuin perheensä.

Kukaan kolmesta ei ole tyytyväinen. Tulee ero.

Millä oikeudella perheille ei kerrota, että vastuunjako ikiaikaisten rooli- ja sukupuolioletusten mukaan ei toimi?

Se oli aikakautensa harvoista ratkaisumahdollisuuksista silloin ehkä vähiten huono. Miksi sen pitäisi siis toimia nykyisin?

Nykytutkimuksen mukaan lapsi kaipaa aktiivisen osallisuuden rakastavaan ihmissuhteeseen, jolla ei tarvitse olla biologisia siteitä häneen eikä naissukupuolta.

Lapsen kiintymyssuhteissa on varaa useisiin tärkeisiin aikuisiin ja hän kokee olonsa turvallisemmaksi, kun niitä on enemmän kuin yksi. Vauvat viestivät hoidon tarvettaan yhtä lailla isälleen kuin äidilleen. Isät reagoivat yhtä herkästi kuin äiditkin lapsen tarpeisiin.

Lapsi rakentaa erilaisen kiintymyssuhteen kumpaankin vanhempaansa. Lapsi kiinnittyy myös muihin pysyviin häntä hoitaviin aikuisiin ja rakastaa etenkin lapsiseuraa ympärillään. Lapsen henkisen kasvun koti ovat toimivat ihmissuhteet.

Parisuhde kaipaa välttämättä omaa aikaa, jolloin käpertyä toistensa kainaloon, nukkua pois univelat, riidellä pois kaunat ja jopa tutustua uudelleen toisiinsa. Nainen kaipaa taakan jakajaa uuden ihmisen vastuusta, koska edes tehosuperäiti ei yksin pysty kaikkeen.

Mitä enemmän isä on mukana lastenhoidossa alusta asti, sitä epätodennäköisempiä ovat naisen uupumus, mielenterveys- ja päihdeongelmat ja sitä vähemmän ne myös vahingoittavat lasta. Yksin liian suuren taakan kantajaksi jätetty nainen katkeroituu.

Mies kaipaa tietoa siitä, mikä on parasta hänen perheelleen ja miten tukea naistaan ja lastaan. Äideistä 10–20 prosenttia on masentuneita tai muuten niin kykenemättömiä vuorovaikutukseen, että lapsi kärsii.

Naisella ei ole mitään yksinoikeutta vauvan psykososiaalisen kehityksen turvaamisessa, eikä pulloruokintakaan ole vaarallista.

Toisaalta myös imetyksessä kuten kaikessa muussakin vauvatutkimuksessa isän roolin merkitys tulee esille lähes aina, kun sitä vain viitsitään tutkia.

Perhe ei voi olla vain äiti ja lapsi. Perheen on oltava lapsiaan kasvattava, yhteen hiileen puhaltava ja pientiimiinsä sitoutunut vastuuyksikkö joka edistää jokaisen jäsenensä parasta mahdollista hyvinvointia. 

lastenpsykiatri

Miehen Aika -projekti

Perheverkko

Väestöliitto

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi