Lapsille oppia turvallisesta netin käytöstä

Lapsen tie digitaalisessa maailmassa on mutkainen ja joskus pelottava. Kasvumatkan varrella tarvitaan monenlaisia turvallisia käsiä. Lapsen avaimet turvalliseen verkkoon löytyvät kasvattajien mielenkiinnosta pienen ihmisen arkipäivään.

Vanhempien vastuuta ei voi olla korostamatta, joskus heitä on syytettävä jopa vastuuttomuudesta. Lapset tuntuvat olevan usein valitettavan yksin mediamaailman pyörteissä, ilman aikuista saattajaa, kuten Jyrki J. Kasvi toteaa (HS 13. 2.).

Samansuuntaisia asioita pohdittiin myös kansallisena Tietoturvapäivänä 8. 2. ympäri maata järjestetyissä tilaisuuksissa ja etenkin kouluissa.

Mutta millaiset ovat aikuisten valmiudet, tiedämmekö, miltä lapsemme suojata?

Vanhemmuuden lisäksi lapset tarvitsevat itse taitoja, jotka ohjaavat huomaamaan tietoyhteiskunnan liikennemerkit: kaikki, mikä internetissä liikkuu, ei ole hyvää, muttei aina pahaakaan.

Lapsen on opittava erottamaan hyvä tieto pahasta, opittava tunnistamaan, mikä on oikeaa, mikä väärää. Lapsen täytyy oppia löytämään keinoja ilmaista itseään sekä ottamaan huomioon muut ihmiset – yhtä lailla pihaleikeissä kuin internetin maailmassa.

Tämä ei tapahdu automaattisesti, eikä pelkästään vanhempien ohjaamana.

Tarvitaan yhteisesti luotuja pelisääntöjä, nopeusrajoituksia tiedonteillä, jotta ikävyydet ehkäistäisiin.

Esto-ohjelmilla voidaan teknisesti rajoittaa lasten ja nuorten pääsyä haitallisiksi koetuille nettisivuille, mutta on mahdotonta estää lapsia ja nuoria löytämästä sellaisia koneita, joista esto-ohjelmat puuttuvat.

Lisäksi esto-ohjelmien toiminnassa on usein teknisiä ongelmia ja puutteita.

Toisaalta esimerkiksi väkivalta ja porno viihtyvät valitettavan hyvin internetsivujen lisäksi myös muissa mediaympäristöissä.

Lasten silmien sulkeminen viestintävälineiden tarjonnalta on äärimmäisen vaikeaa. Siksi lapsen omien taitojen kehittäminen ja ymmärryksen herättäminen riittävän varhain on parhain tae turvallisesta matkasta informaatiota ja visuaalisia ärsykkeitä tulvivassa maailmassa.

On löydettävä lapsen oma sisäinen esto-ohjelma.

Lasten on omaksuttava teknologisia taitoja sekä moniulotteisia media- ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja pystyäkseen turvallisesti käyttämään tieto- ja viestintäteknologisia välineitä.

Voidaan puhua eräänlaisista digitaalisista turvataidoista, jotka tarkoittavat esimerkiksi kriittisyyttä, luovuutta, kykyä erottaa oikea tieto väärästä, taitoa löytää kaikkein tärkein tietoneula informaatioyhteiskunnan heinäsuovasta.

Lasten digitaalisia turvataitoja voidaan kehittää ja harjoittaa monin eri tavoin tavallisen välittävän kotikasvatuksen ohella: päivähoito-, koulu- ja harrastustoiminta ovat kodin ulkopuolisia kenttiä, joissa lapset omaksuvat monenlaisia tietoja, taitoja ja asenteita.

Toistaiseksi toteutetut tieto- ja viestintätekniikan kasvatus- ja opetuskäyttöön liittyvät strategiat eivät ehkä enää ole riittäviä, tai olemme ainakin tulleet vaiheeseen, jossa tavoitteiden ja menetelmien suhteen on etsittävä uusia, moniulotteisempia ratkaisukeinoja.

Pelastakaa Lapset ry ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, Tieke, tekevät parhaillaan yhdessä laajan asiantuntijaverkoston kanssa lasten tieto- ja viestintätekniikan osaamisaineistoa kaikkien lasten kanssa työskentelevien ja kasvattajien avuksi.

Tietokone ei ole lapsille pelkästään työväline, toisin kuin useimmiten meille aikuisille, vaan sen merkitys on enemmän viihteeseen ja elämyksellisyyteen liittyvä.

Yhteiset pelisäännöt eivät voi perustua pelkästään teknologian varassa oleviin ratkaisuihin, vaikka niillä on toki tärkeä roolinsa. Olennaista ei aina ole myöskään pohtia, ovatko tietokonepelit hyviä vai huonoja, tai onko netti turmiollinen vai ei.

Tärkeintä on mahdollistaa lapselle sellainen osaaminen, joka kuljettaa kohti tasapainoista tulevaisuutta. Tällaisen osaamisen kehittämiseen voimme halutessamme kaikki osallistua.

Tietoyhteiskunnan

kehittämiskeskus Tieke

Pelastakaa Lapset

Lasten TVT-osaamiskorttihanke

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi