Lasten kasvattaminen sosiaalisiksi olisi Suomessakin tärkeää

 Päiväkodeilla ja kouluilla on mahdollisuus vaikuttaa perheiden elämään enemmän kuin ehkä uskotaankaan.

Ne voivat tukea perheitä ja lapsia monella tapaa: inspiroimalla, avaamalla keskustelua ja järjestämällä tilaisuuksia, joissa vanhemmat voivat tutustua toisiinsa; luomalla avointa ilmapiiriä niin lapsille kuin heidän vanhemmilleenkin.

Olen asunut Tanskassa viimeiset 11 vuotta ja lapseni ovat syntyneet ja kasvaneet siellä. Tunnen oppineeni tanskalaisilta paljon.

Tanskassa lapsen hyvinvointi on koko perheen, päiväkodin tai koulun ja kaikkien vanhempien yhteinen projekti. Esimerkkeinä tällaisesta ajattelusta kerron tanskalaisista syntymäpäiväjuhlista, iltapäivähoidosta ja koulujen tapahtumista.

Järjestäessään syntymäpäiväjuhlat tanskalaislapsen täytyy kutsua juhliinsa joko koko luokka tai tarharyhmä tai kaikki luokan tytöt tai pojat. Ketään ei saa jättää joukosta pois. Joskus tällainen järjestely on vanhemmille rasittavaa, mutta tärkeintä on, ettei ketään jätetä joukon ulkopuolelle. Juhlat voi myös järjestää ulos, esimerkiksi yleiselle leikkipaikalle, jos kotona ei ole tilaa.

Jotkut perheet kutsuvat myös lapsiaan syntymäpäiväjuhlista hakevat vanhemmat kupilliselle kahvia tai lasilliselle viiniä. Näin luokan vanhemmat pikkuhiljaa tutustuvat toisiinsa.

Iltapäivähoitoa on kouluilla neljännen luokan loppuun asti. Viidennestä luokasta lähtien lapsille ja nuorille on harrastusten lisäksi tarjolla monenlaisia kerhoja, joissa saa pelata, touhuta, askarrella, tai vain olla aikuisen turvallisessa läheisyydessä.

Suomessahan pikkulasten "pärjäämistä" ihaillaan ja pidetään hyvänä asiana. Yksinäisten lasten peloista ei juuri kuule puhuttavan.

Tanskassa lasten opettaminen sosiaalisiksi olennoiksi tuntuu olevan päiväkotien ja koulujen tärkein tehtävä. Päällimmäisenä tavoitteena kohtaamillani opettajilla on ollut, että lapset viihtyvät ja tulevat toimeen toisten lasten kanssa. He oppivat hyväksymään erilaisuutta, työskentelemään ryhmässä ja ilmaisemaan omia mielipiteitä. Lapsia ei vertailla, eikä todistuksia ja numeroita saa ennen yläkoulua.

Sosiaalisia taitoja opetellaan Tanskassa jopa muiden tietojen ja taitojen kustannuksella. Tämä näkyy huonossa menestymisessä kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, jossa suomalaiset koululaiset pärjäsivät hyvin. Suomalaislasten kouluviihtyvyys oli samaisen tutkimuksen mukaan kuitenkin huono. Tanskalaiset viihtyvät koulussaan hyvin.

Kouluissa, iltapäiväkerhoissa ja päiväkodeissa järjestetään vanhempainiltojen ja opettaja–vanhempi-keskusteluhetkien lisäksi nyyttikestejä, talkoita, jouluaskartelutapahtumia, kahvihetkiä ja juhlia, joiden kaikkien tavoitteena on, että vanhemmat, lapset ja opettajat tutustuvat toisiinsa.

Lisäksi luokkien äidit saattavat järjestävää illanistujaisia keskenään ja isät omia grilliiltojaan. Vanhempien toimikunnat kutsuvat luokan perheitä pulkkailemaan yhdessä tai rannalle paistamaan makkaraa. Yhdessäolo suunnitellaan mahdollisimman epämuodolliseksi, jotta ihmisillä on aikaa tutustua toisiinsa.

Kuten eräs lapseni ystävän äiti asian ilmaisi: On parempi, että vanhemmat tutustuvat toisiinsa heti koulun alusta lähtien, kun ongelmia ei juuri ole. Myöhemmin, viimeistään teini-iässä, on sitten helpompaa ottaa ongelmatkin puheeksi, kun entuudestaan tuntee lastensa ystävien vanhemmat.

Kaiken tärkeän ei tarvitse olla ikävää. Mukava yhdessäolo voi olla myös tärkeää, ennaltaehkäisevää työtä!

näyttelijä-käsikirjoittaja

Århus, Tanska

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi