Mökkeily on ekologista ajanviettoa

Mökkeilyä koskevassa kesän ja syksyn kirjoittelussa HS:ssä on kysytty, onko meillä varaa tupla-Suomeen. Tällöin on tarkoitettu mökkimatkoja, sähkölämmitystä, rakentamista ja näistä aiheutuvia kustannuksia ja päästöjä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa (Adriaan Perrels, Elina Kangas, keskustelualoite 417/2007) todetaan mökkimatkojen osalta seuraavaa:

"Sinänsä mökkeily ei välttämättä aiheuta lisää autokilometrejä. Mökkeilevien autonomistajien vuosittaiset liikennepolttoainemenot ovat samalla tasolla kuin muiden autonomistajien. Ajankäyttötutkimus osoittaa, että oleskelu mökillä alentaa päivittäistä liikennesuoritetta."

Työtehoseuran tutkimuksessa (Kirsti Ahlquist ym. 36/2008) todetaan: "Mökkeily voikin olla ekotehokas vapaa-ajan viettotapa, varsinkin jos se tapahtuu pitkissä jaksoissa."

Mökkeily ei siis näytä lisäävän kokonaisautoilua. Todellisuudessa mökkiliikenteen ilmastotase lienee vielä edellä kuvattuakin myönteisempi.

Jos kotimaiset mökit jätettäisiin lahoamaan, vaihtoehtoinen vapaa-ajan viettotapa ei olisi ilmeisestikään vain yksi Thaimaan matka, mikä oli HS:n kirjoituksen (8. 9.) rinnastus, vaan mitä ilmeisimmin monta pitkää ja lyhyempää lentomatkaa, jotka tehtäisiin nykyisten lentomatkojen lisäksi.

Monille vaihtoehto olisi myös vapaa-ajan asunnon hankinta ulkomailta monine omine lentomatkoineen ja sukulaisten matkustamisineen.

HS:n kirjoituksen laskelmassa käytettiin mökkimatkan pituutena 200 kilometriä. Tilastokeskuksen mökkibarometrin 2003 mukaan keskimääräinen mökkimatka (meridiaani) koko maassa on kuitenkin paljon lyhyempi, 50 kilometriä. Pääkaupunkiseudun matkat ovat kyllä keskimääräistä pidemmät.

Puolen miljoonan mökin siirtyminen talviaikaiselle peruslämmön ylläpidolle aiheuttaisi lisäsähköntarvetta yhden ydinvoimalan verran. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Tosiasiassa ylivoimainen enemmistö mökeistä säilyy jatkossakin perinteisinä kesämökkeinä.

Vanhoja mökkejä tosin kunnostetaan, tiivistetään ja kehitetään laajalla rintamalla. Hyvä näin.

Pakkasen kestävät, sähköä säästävät vesijohtojärjestelmät ovat aktiivisen kehitystyön kohteena ja palvelevat nimenomaan uusia mökkejä, jotka ovat suurimmalta osin talviasuttavia.

Sen, onko meillä taloudellisesti varaa mökkeilyyn, arvioivat ihmiset itse. He maksavat mökkeilykustannuksensa omasta kukkarostaan. Vastaavasti pidättäydytään ilmastopäästöjä aiheuttavasta muusta kulutuksesta.

Yhteiskunnan ja yksityistalouksien näkökulmasta on hyvästä, että mökkien käyttöaste paranee entisestään, ja esimerkiksi erilaiset yhteisomistusmallit ja mökkien vuokralle anto yleistyvät. Näin tapahtuneekin jo sen vuoksi, että mökkitonttien ja mökkien hinnat ovat karanneet tavallisen ihmisen ulottumattomiin.

Unto Hämäläinen (HS 30. 8.) oli oikeassa, että polttoaineen hinta, eivät niinkään tärkeät ilmastotavoitteet itsessään, tullee vaikuttamaan mökkimatkojen määrään. Toisaalta viipymät mökeillä kasvanevat.

Mökkeily on perimmältään ekologista. Se perustuu yksinkertaisen, luonnonmukaisen ja terveellisen elämäntavan ajatukseen. Mökkeilylle on tyypillistä uusiutuvan puun käyttö rakennusmateriaalina ja energianlähteenä, luonnon antimien käyttö, ehkäpä elintarvikkeiden kasvattaminen uudelleen ruoan hinnan noustessa, kierrätys sekä sopusoinnussa eläminen luonnon muiden lajien kanssa.

Sauli Rouhisen (HS 20. 6.) analyysi, että mökkeily on pakoa huonosti suunnitelluista kaupungeista ja asunnoista, on mielestäni väärä. Mökkiläiset asuvat keskimääräistä paremmin. Asukkaat ovat varsin tyytyväisiä nykyisiin asuinympäristöihinsä niin pientalo- kuin kerrostaloalueillakin.

Mökkeilyn vetovoima perustuu maaseudun positiivisiin vetovoimatekijöihin. Maaseutua järvineen, metsineen ja maaseutukulttuureineen ei voi tuoda kaupunkeihin, vaikka vihreyttä pitääkin lisätä kaupunkeihin sopivin keinoin.

Mökkeily pitää parhaimmillaan yllä ajatusta ei-materiaalisia arvoja painottavasta, luontoa kunnioittavasta elämäntavasta, joka voi toivottavasti kääntää edes jonkin verran ihmisiä pois kulutusmanian tieltä. Kulutusmanian vähentäminen puolestaan on ilmastomuutoksen torjunnan ykköskysymys.

Hyvillä mielin marjastamaan, sienestämään, kalastamaan ja katsomaan ruskaa mökille!

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri

työ- ja elinkeinoministeriö

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi