Maahanmuuttajapoliisit ovat tarpeen

 Suomalainen yhteiskunta ei ole homogeeninen yhden kulttuurin lintukoto, kuten jostain syystä jotkut suomalaiset ja eräät populistiset puolueet haluavat uskotella.

Suomessa on ollut monien kulttuurien vuorovaikutusta jo vuosisatojen ajan. Muun muassa naapurimaiden kulttuurit ovat aikojen saatossa tuoneet mausteensa suomalaisuuteen, ja suomalainen kulttuuri rikastuu myös vastedes maahanmuuton lisääntyessä.

Ovathan myös suomalaiset muuttaneet muihin maihin. Suomalaiset myös matkailevat paljon. Tämä on muuttanut suomalaista yhteiskuntaa tuomalla maahan ideoita, tietoa, vaikutteita ja myös puolisoita muista kulttuureista.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron toivomus saada maahanmuuttajataustaisia ihmisiä poliiseiksi on aiheellinen, ei pelkästään työvoiman vähentymisen takia, vaan myös siksi, että luottamus maahanmuuttajien ja poliisin välillä olisi tällöin paremmalla pohjalla (HS.fi 9. 11.).

Suomalainen poliisi kohtaa maahanmuuttajia useimmiten ainoastaan työtehtävissä. Tämä vääristää poliisin kuvaa maahanmuuttajista ja luo ennakkoasenteita, jotka eivät edesauta maahanmuuttajien ja poliisien välistä luottamusta.

Maahanmuuttajien keskuudessa sama tapahtuu toiseen suuntaan. Rikoksen tapahduttua tai konfliktin yltyessä yritetään hoitaa asia omien keskuudessa ottamatta yhteyttä poliisiin, koska koetaan, että poliisin, muun yhteiskunnan ja median asenteiden vuoksi reilun kohtelun ja ymmärryksen saaminen ei ole mahdollista.

Tästä seuraa noidankehä, jossa maahanmuuttajien ryhmät käpertyvät omiksi pienoisyhteiskunniksi sulkien valtakulttuurin edustajat pois, jolloin kuilu vain kasvaa.

Maahanmuuttajien ja poliisin välisiä suhteita on tosin yritetty parantaa järjestämällä vierailuja maahanmuuttajien koteihin ja pelaamalla ystävyysotteluita jalkapallokentillä ja niin sanotun kotouttamisen muodossa.

Pitkällä aikavälillä maahanmuuttajien saaminen osaksi poliisivoimia on paras tapa lisätä näiden ryhmien välistä luottamusta. Toisen polven maahanmuuttajat ja myös lapset, joilla toinen vanhemmista on muu kuin suomalainen, ovat avainasemassa, koska he ymmärtävät molempia kulttuureja.

On kuin raikas tuulahdus kuulla, että virkamiesten joukossa ennakoidaan kulttuurienvälisiä haasteita ja tehdään suunnitelmia niiden varalle eikä vain pelotella uhkakuvilla ja reagoida paniikissa kuten yleensä. Maailma on värikäs, niin on myös Suomi.

Helsinki

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi