Mihin perustuu Helsingin kasvutavoite?

Mikä on se Helsingin kasvutavoite, josta lohkotaan 10 000 lisää asukkaita Laajasaloon, 15 000 Kalasatamasta vapautuville alueille, 6 000 Keski- ja Pohjois-Pasilaan, 5 000 Kuninkaantammen alueelle, 4 500 lisää Myllypuroon, 30 000 Santahaminaan?

Vaikka jo on rakennettu asuntoja 9 000:lle Herttoniemenrantaan, 38 000:lle Vuosaareen, 13 000:lle Viikkiin ja 7 000:lle Arabianrantaan? Kuka on kasvutavoitteet asettanut? Mihin ne perustuvat?

Helsinkihän on viime vuosina kasvanut hyvin hitaasti jos ollenkaan – onneksi. Vuosina 2000–2001 väkiluku kasvoi noin 5 000 hengellä. Viimeiset kolme vuotta väkiluku on pysynyt 560 000:n tuntumassa.

Tälle ja ensi vuodelle ennusteet lupaavat hienoista laskua. Joten eivät kaupungin rakennussuunnitelmat ainakaan kasvulle perustu.

Eivätkä ole kasvun kaipaajien unelmat toteutuneet ennenkään.

Viime marraskuussa oli HS:n "50 vuotta sitten" palstalla kutkuttava "uutinen", miten marraskuussa 1954 kaupungin asemakaava-arkkitehti oli esitellyt Kauppakamarille kaupungin keskustan asemakaavasuunnitelmia vuoteen 1990, jolloin kaupungin asukasluvun laskettiin nousseen noin 700 000 henkeen ja keskustassa työskentelisi vähintään 100 000 henkeä. Ei toteutunut – onneksi!

Helsinki on toistaiseksi vielä aika ihana kaupunki, ihmismäisen kokoinen ja tosi kauniilla paikalla. Helsingin niemeä ympäröi meri ja saaria riittää itään ja länteen.

Eurooppalaisiin suurkaupunkeihin verrattuna tämä on ihanteellinen paikka ihmisten elää kesät ja talvet. Eikä sijaintia ole pilattu niin pahasti kuin vielä kauniimmalla paikalla olevassa Tukholmassa.

Koska Helsingin väkiluku ei kasva, ei ole asuntopulaa eikä puutetta rakennusmaasta, vaikka herrat muuta väittävät. Rakennusmaata vielä vapautuu valtavasti, kun satamat muuttavat Vuosaareen. Helsingin niemen koko itäinen ranta, ns. Kalasatama aina Merihaasta Arabiaan vapautuu rakennusmaaksi.

Siihen kaupunki voi rakentaa mitä ikinä haluaa, myös merenranta-asuntoja uusille asukkaille.

Kantakaupungin itärannoilla ei edes raiskata kaunista luontoa eikä merenrantakallioita, kun ne on raiskattu jo aikoja sitten. Siellä voi rakentaminen vain parantaa näkymiä.

Lisäksi tulevat koko Jätkäsaari sekä Keski- ja Pohjois-Pasila, joissa suunnittelijat saavat toteuttaa kaikki kaupunkimaisen rakentamisen unelmansa, kun rakentavat uuden, suuren kaupunginosan ratapihan päälle ja ympärille Eläintarhasta aina Käpylään ja Metsälään asti.

Laajasalossa ollaan järkyttyneitä kaupungin suunnittelemista 10 000 lisäasukkaasta. Heitä varten kaupunki haluaa lohkaista valtavan osan meidän metsistämme ja kallioistamme, vaikka täälläkin vapautuu rakentamiselle öljysataman alue.

Kuulemme hurjia huhuja metrosuunnitelmista meren alitse ja suurmarketista Yliskylään.

Asukkaiden kuulemisiakin on järjestetty, mutta sanojamme ei kuulla. Suunnittelijat tulevat kerta toisensa jälkeen samojen tavoitteiden kanssa.

Millä keinoin kaupunki uskoo houkuttelevansa asukkaita kaikkiin näihin tuhansiin uusiin asuntoihin, kun kaupungin asukasmäärä ei kasva?

Kenen tarpeita ja mitä tarpeita palvellaan näin valtavalla lisärakentamisella? Kenen tahto määrää Helsingissä? Kansanäänestyksessä kasvuintoilijat häviäisivät kirkkaasti. Pro Kruunuvuori -liikkeen vetoomuksen on muutamassa viikossa allekirjoittanut jo yli 2 500 laajasalolaista.

Meidän toiveemme Laajasalossa ovat hyvin kohtuulliset. Haluamme, että Laajasalon kaunista, merellistä, metsäistä ja kallioista luontoa ei enää kavenneta eikä tuhota miltään osin vaan se suojellaan ja hoidetaan virkistysalueina kaikkien iloksi.

Lisärakentaminen on rajoitettava yksinomaan entisen öljysataman alueelle. Sielläkin on kaupungin arvioiden mukaan tilaa tuhansille asukkaille.

Pro Kruunuvuori -liike

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi