Mitä tavoitellaan kemikaalitestauskampanjalla ?

Maailman luonnonsäätiö WWF rekrytoi vastikään suomalaisia kansainväliseen kemikaalitestikampanjaan. WWF:n mukaan tällä vauhditettaisiin Euroopan komissiossa valmisteilla olevaa kemikaaliasetusta.

Kampanja tuli sosiaali- ja terveysministeriön tietoon perheiden rekrytointivaiheessa. Ministeriö edellytti hankkeen arvioimista eettisessä toimikunnassa. WWF Suomi päätti siksi keskeyttää testit Suomessa. HS kertoi asiasta 20. 4.

WWF kuvasi kemikaalimittauksia laajana eurooppalaisena tutkimuksena. Tutkimukseen olisi valittu hakemusten perusteella Suomesta yksi perhe, isoäiti, äiti ja tytär, joilta oltaisiin mitattu verinäytteestä tietyt kemikaalit.

Tutkimukseen osallistuva perhe sitoutui osallistumaan WWF:n tiedotustilaisuuteen kotimaassa ja Brysselissä, johon WWF kustantaa yhden perheenjäsenen.

Hakijoiden piti antaa suostumus etukäteen osallistumisen perusteiden ja mittaustulosten julkaisemiseen.

Suomen kansalaisten perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin. Niihin kuuluvat muun muassa oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyden suojaan. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen voi puuttua vain laissa säädetyin perustein.

Vuonna 1999 säädettiin laki lääketieteellisestä tutkimuksesta. Tähän lakiin kirjattiin lääketieteellisen tutkimuksen eettiset perusteet, jotka aiemmin ovat olleet kirjattuna muun muassa Nürnbergin koodiin vuodelta 1947, Maailman Lääkäriliiton Helsingin julistukseen 1964 sekä Euroopan Neuvoston biolääketiedesopimukseen, jonka Suomi allekirjoitti 1997.

Koska lääketieteellisessä tutkimuksessa tähdätään johonkin odotettavaan, mutta ei täysin tunnettuun tulokseen, on tärkeää arvioida etukäteen tutkimuksesta mahdollisesti saatava hyöty sekä siitä aiheutuvat riskit ja haitat.

Sopimukset ja lait kiinnittävät erityistä huomiota henkilöihin, jotka eivät voi itse antaa suostumustaan, mm. alaikäisiin.

Heidän osallistumisensa hankkeisiin, joissa heidän koskemattomuuteensa puututaan, tulisi rajoittua tilanteisiin, joissa toimenpiteestä on suoraa hyötyä ihmiselle itselleen tai vastaavalle ryhmälle. Tutkimusta ei voi tehdä, jos sama tulos voidaan saada täysivaltaisilla henkilöillä.

Lääketieteellisiä tutkimuksia arvioivat sairaanhoitopiirien nimittämät eettiset toimikunnat ja Etenen lääketieteellinen tutkimuseettinen jaosto.

Muita tutkimuksia arvioivat pääsääntöisesti muut eettiset toimikunnat. Sairaanhoitopiirien eettisten toimikuntien toimintaa valvovat lääninhallitukset.

Eettiset toimikunnat antavat arvioinnistaan lausunnon. Tutkimusluvan myöntää sen yksikön johtaja, jossa tutkimus aiotaan tehdä ja lääketutkimuksissa Lääkelaitos. Lääkelaitos myös valvoo maassamme toteutettavia lääketutkimuksia.

Eettiset toimikunnat arvioivat muun muassa tutkimuksen hyötyjä ja haittoja, tutkittavien saamaa tietoa ja tietosuojaa, taloudellisia näkökohtia sekä monia muita asioita säännösten ja sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Maailmassa on valmistettu ja käytetty vuosikymmeniä lukuisia kemiallisia aineita, joista osa on ihmiselle tai ympäristölle haitallisia.

Haitallisiksi tiedettyjen aineiden tuotanto ja myynti on pääsääntöisesti Euroopassa jo kielletty, rajoitettu tai luvanvaraista.

Eri kemikaalien vaikutuksesta terveyteen ja sairastumisriskiin tiedetään vähän verrattuna yhdisteiden määrään.

Ympäristössämme on tunnettuja ja tuntemattomia kemiallisia yhdisteitä vaihtelevasti. Jotkut kertyvät ihmiseen, osa jatkaa kiertoa.

Euroopan komissiossa on vuosia valmisteltu 1200-sivuista kemikaaliasetusta. Hanke on edistynyt aikataulunsa mukaisesti.

Suurimpana hidasteena asetusta valmistelevien virkamiesten mukaan on sen laajuus ja monimutkaisuus. EU:n toimielimissä tai jäsenmaiden viranomaisissa ei liene syytä jarruttaa asetuksen etenemistä.

Tämän vuoksi eri kampanjat tuskin pystyvät vauhdittamaankaan sen hyväksymistä. Voikin kysyä, onko WWF:n hankkeen tarkoitus aivan muu, oman julkisuuskuvan parantaminen tai uusien jäsenten rekrytointi.

Hankkeeseen osallistumisesta on luvassa merkittävä palkkio, matka Brysseliin ja ilmainen veritesti. Tämän vastineeksi osallistujilta (myös alaikäiseltä) pyydetään suostumus henkilökohtaisten tietojen julkistamiseen.

Tieto pitoisuuksista annetaan tutkittaville, mutta niiden merkitystä yksilön terveyteen ei voida arvioida. Huolta ei mittaa kukaan. Tämä on henkilötietolain mukaan sallittua, mutta voidaan kysyä, onko tämä oikein.

Jokin aika sitten WWF mittautti myös poliitikoilta veren kemikaalipitoisuuksia.

Ministereillä ja komissaareilla on hyvät edellytykset saada tietoa asioista, joihin he julkisuudessa osallistuvat. He myös voivat vaikuttaa lakien ja asetusten hyväksymiseen, joten kampanjasta on hyötyä molemmille.

Poliitikot ovat täysivaltaisia ja vastuussa tekemisistään. Jos poliitikko julkistaa terveystietojaan, hän tekee sen tietoisena julkisuuden varjopuolista. Julkisuudella poliitikko ostaa jatkoaikaa uralleen.

Kansainvälisen järjestön on tärkeää arvioida poliittisen kampanjansa keinot. Tarkoitus ei niitä pyhitä.

Jos ihmisen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen puututaan, pitää siihen olla perusteet, jotka voidaan arvioida läpinäkyvästi. Merkittävien asioiden ajamiseen toki on keinoja, joilla näitä oikeuksia ei tarvitse kyseenalaistaa.

pääsihteeri

Valtakunnallinen

terveydenhuollon eettinen

neuvottelukunta (Etene)

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi