Monet joukkoliikenteen ratkaisut ylimitoitettuja

 Joukkoliikenne ja etenkin raitiovaunut ovat Helsingissä myötätuulessa, mikä on hyvä asia. Raitiovaunujen ja bussien varjolla ollaan kuitenkin pilaamassa laajoja ranta- ja puistoalueita eri puolilla kaupunkia.

Esimerkiksi Vallilanlaakson hienolle viheralueelle on valmistunut kaavamuutos, joka johtaisi puistoalueen läpi joukkoliikennekadun ja halkaisisi sen keskeltä kahtia.

Alueelle ollaan ajamassa jotain "tiedelinjaa", vaikka alueen kiertäviä liikenneyhteyksiä jo löytyy monenlaisia ja Hämeentieltä on toimivat yhteydet eri suuntiin.

Myös tulevaisuuden metroreitit saattavat helpottaa liikkumista Pasilaan päin. Jos Vallilanlaaksoon nyt vedetään hätiköidysti liikenneväyliä, tehtyä ei saa enää tekemättömäksi ja virheet jäävät maisemaan.

Sama hölmöily näyttää jatkuvan Laajasalon yhteyden kanssa. Yhtä raitiolinjaa varten on tarkoitus rakentaa kolme siltaa, joista yksi 18 metrin korkuisena yli laajan Kruunuvuorenselän. Samalla myllättäisiin Kruununhaan, Tervasaaren ja Korkeasaaren rannat ylösalaisin.

Miksi Laajasaloon ei voi liikennöidä Herttoniemen metron kautta kuten tähänkin saakka? Tätä yhteyttä voisi lisäksi vähin kustannuksin täydentää kaupunkimaisella ja rantamaisemiin hyvin sopivalla lauttayhteydellä. Näin säästettäisiin toistasataa miljoonaa, ja kaupungin hienot rannat ja Kruunuvuorenselän maisemat säästyisivät turhalta rakentamiselta.

Keskuspuistoon Paloheinän ulkoilualueen läpi ollaan puolestaan ohjaamassa bussilinjaa. Väylä on tosin tarkoitus louhia osan matkaa kallioon, mutta joka tapauksessa liikenne alueelle lisääntyy.

Rumat tunnelilouhokset ja ajoluiskat, tuuletusaukot ja muut huoltoväylät rakennetaan keskelle Pitkäkosken ulkoilualueen suojelumetsiä. Tunnelin suuaukko on suunniteltu Paloheinän ulkoilumajan nurkalle.

Edellä kuvattujen hankkeiden kustannukset ja vaikutukset ympäristöön ovat aivan ylimitoitettuja yhtä ainoaa bussi- tai raitiolinjaa varten.

Puisto- ja ulkoilualueille aiheutetut haitat eivät ole missään suhteessa saavutettavaan hyötyyn, ja tällaisille rahasummille luulisi kaupungissa löytyvän tähdellisempääkin käyttöä.

Ei voi välttyä ajatukselta, että kunhan väylät ensin saadaan joukkoliikenteen varjolla kaavaan, niille voidaan sitten myöhemmin tuoda muutakin liikennettä.

Joukkoliikennettä pitää suosia, mutta sen varjolla ei saisi tehdä tyhmyyksiä.

Helsinki

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi