lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla
MIELIPIDE

Nykyisten ehkäisypillerien käyttö turvallista

17.12.2004 0:00

Kun vanhemmat saavat kuulla, että heidän 15-vuotias tyttärensä on heidän tietämättään aloittanut e-pillereiden käytön raskautta ehkäistäkseen, tilanne on ahdistava.

Nimimerkillä Ihmettelevät vanhemmat julkaistu kirjoitus (HS 11. 12.) kuvaa hyvin sitä hätää, jota aikuistuvan nuoren oireilu herättää. Kirjoituksessa esitettiin asiantuntijoille useita kysymyksiä.

Ensinnäkin, salassapitovelvollisuus on terveydenhuollon perusperiaate. Potilaslain 9.2 pykälässä sanotaan, että "jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen".

Jos on olemassa riski tulla raskaaksi, nuori osoittaa olevansa vastuullinen, kun hän tulee hakemaan raskauden ehkäisyä. Hänellä on lain takaama oikeus kieltää potilastietojen luovuttaminen.

Ehkäisyasioita hoitavat ammattilaiset varmasti useimmiten kysyvät nuorelta samaan tapaan kuin Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalla tehdään: "Tietävätkö vanhempasi tilanteestasi?"

Vajaa kolmasosa nuorista kertoo, etteivät nämä tiedä, jolloin yritämme rohkaista nuorta kertomaan asiasta heille. Tiedämme, että luottamukselliset välit vanhempiin parantaisivat nuoren hyvinvointia.

Tutkimuksin on myös todettu, että jos vanhemmat tietävät nuoren käyttävän ehkäisypillereitä ja tukevat sitä, pillereiden käyttö onnistuu paremmin ja sivuvaikutuksia on vähemmän.

Kaikilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia. Lääkärin tehtävänä on arvioida, milloin lääkkeen aiheuttamat hyödyt ylittävät haitat. Suunnittelematon raskaus on nuorelle paitsi terveysriski myös inhimillinen tragedia.

Ensisijainen ehkäisytapa on aina kondomi, joka ehkäisee paitsi raskautta, myös seksitauteja. Jos yhdyntöjä on usein, kannattaa kondomin lisäksi aloittaa myös hormonaalinen ehkäisyvalmiste, jonka teho raskauden ehkäisyssä on kondomia parempi.

E-pillereiden käytön aloittaminen 15 vuoden iässä on Suomessa melko harvinaista. Kouluterveyskyselyn mukaan sen ikäisistä tytöistä yhdynnässä on ollut noin 25 prosenttia, ja heistä vajaa viidennes käytti e-pillereitä ehkäisynä, eli noin 5 prosenttia ikäryhmän tytöistä käyttää e-pillereitä.

Nykyisin käytössä olevat raskaudenehkäisyvalmisteet ovat erittäin turvallisia. Tutkimusten mukaan yleinen hyvinvointi keskimäärin paranee e-pillerien käytön aikana: vuodot niukkenevat ja säännöllistyvät, ja kivut sekä premenstruaalioireet lievittyvät.

Useimmilla tilanne siis paranee, mutta joillakin huononee. Noin 15 prosentille tulee ylimääräistä vuotoa ensimmäisen kierron aikana, mutta se loppuu yleensä toisella pillerikierolla eikä aiheuta terveysriskiä.

Sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä. Parasta valmistetta joudutaan joskus hakemaan kokeilemalla.

Varsinkin nuorten hoidossa hyvä kontakti hoitopaikkaan on tärkeä. Näin nuori voi helpommin ottaa yhteyttä, jos tulee ongelmia. Tässä nuorille sopivat, helposti tavoitettavat ja maksuttomat palvelut ovat todella tärkeät.

Raskaudenehkäisyn hoidon merkitystä ei ole Suomessa viime vuosina ymmärretty, vaan resurssit on niukennettu minimiin, mikä käytännössä näkyy hoidon laadun heikkenemisenä ja nuorten seksuaaliterveyden huononemisena. Päivystyspoliklinikka ei ole oikea paikka pohtia ehkäisyvalmisteita.

Mielialamuutokset, joita kirjoituksessa myös käsiteltiin, voivat nuorella johtua monesta syystä.

Jo yhdyntäseksin aloittaminen voi olla psyykkisesti kuormittavaa: yhdyntöihin saatetaan joskus ryhtyä, vaikkei olla sen paremmin fyysisesti kuin henkisesti siihen valmiita, eikä suhde kumppaniin aina ole sillä tasolla kuin sen toivoisi olevan.

Lisätaakkaa syntyy, jollei nuori voi keskustella seksistä, ehkäisystä ja ihmissuhteistaan vanhempiensa ja tarvittaessa myös ulkopuolisen ammattilaisen kanssa.

Lääkärit ja hoitajat tapaavat usein nuoria, joiden ei toivoisi vielä aloittaneen yhdyntöjä. Jos nuori kuitenkin pelkää, että käynnistä kerrotaan vanhemmille, hän tuskin lopettaa seurusteluaan, vaan jättää kääntymättä ammattilaisten puoleen.

Moni nuori elää kodissaan läheisyyden ja välittämisen puutteessa ja hakee näitä seksistä. Toisaalta nuoruuteen kuuluu kokeilunhalu, vaikka kotiasiat olisivatkin kunnossa.

Silloin kieltäytyminen e-pillerireseptin kirjoittamisesta ei ole onnistunut ratkaisu. Siitä ovat todisteena useiden muiden maiden nuorten huikeat raskausluvut. 

 


ylilääkäri, dosentti


lääket. toht.

nuorisolääkäri

Nuorten avoimet ovet

Väestöliiton

seksuaaliterveysklinikka

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.