Opinto-ohjaus tarvitsee resursseja

Luokattoman lukion toimivuudesta ja ongelmista on kirjoitettu paljon. Oppiaineiden ja kurssien vapaampi valinta sekä ylioppilaskirjoituksien valinnaisuuden lisääntyminen ja tutkinnon hajauttaminen ovat joidenkin kirjoittajien mielestä liian vaativia lukioikäisille nuorille ja erityisesti pojille.

Ongelmana ei ole kokemuksen perusteella kuitenkaan järjestelmän vaikeus, vaan ohjauksen puutteet.

Lukiouudistuksen onnistumisen edellytyksenä pidettiin opinto-ohjauksen kehittämistä. Liian monet kunnat ja koulut ovat jättäneet opinto-ohjauksen huonolle hoidolle.

Opinto-ohjauksen resursseja ei ole määritelty. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla opiskelijoita 200:n ja 900:n välillä.

Opinto-ohjaajien määrä ja palkkaus voivat vaihdella suurestikin työ- ja opiskelijamäärästä riippumatta. Tehtävät on usein jaettu hajanaisesti eri aineiden opettajille.

Muissa aineissa on määritelty opiskelijaryhmien koot ja opettajien tuntimäärät, joiden mukaan virkoja perustetaan.

Tilanne on outo. Lukiolaissa sanotaan, että opiskelijalla on oikeus saada ohjausta. Asetuksella tarkennetaan, että tuntien lisäksi opiskelijalle annetaan henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta.

Tuntijaossa on opinto-ohjauksen pakollinen kurssi ja vähintään yksi valtakunnallinen syventävä kurssi.

Opetussuunnitelman perusteissa opinto-ohjaukselle asetetaan kovat tavoitteet ja sisällöt. Tekstin asettamat vaatimukset on varmasti kuuliaisesti kirjattu koulujen opetussuunnitelmiin, mutta resursseja ei.

Lukiolaisten hyvinvointitutkimus paljasti jälleen lukiolaisten stressin ja masennuksen. Melkein puolet lukiolaisista kokee opiskelun usein liian raskaaksi.

Nuori tarvitsee aikaa ja aikuisen tukea ja ohjausta oman identiteettinsä, osaamisensa ja opiskelunsa kehittämiseen.

Lukiolaisten edellytetään hakevan jatko-opintoihin heti ylioppilaaksi päästyään sanktioiden uhalla. Tätä ns. pakkohakua ammattikorkeakouluun tai ammatilliseen koulutukseen vaaditaan, vaikka opiskelija hakisikin ensisijaisesti yliopistoon.

Suurella osalla lukiolaisia ei ole selvää urasuunnitelmaa, eikä tietoa siitä, mihin lukion jälkeen hakeutua.

Hallitus patistaa opintojen nopeuttamiseen ja nopeaan siirtymiseen työelämään. Pakottaminen ei auta, tarvitaan ammattitaitoista ja riittävää ohjausta.

Kouluilta edellytetään tulosvastuuta. Lukioita ohjastetaan tekemään erilaisia kouluarviointeja, joilla mitataan esim. ohjauksen toimivuutta.

Tällaiset mittaukset, joilla kouluja verrataan, ovat kohtuuttomia, koska resurssit vaihtelevat niin suuresti.

Juhlapuheissa muun muassa opetusministeri ja opetushallituksen pääjohtaja ovat kovasti korostaneet ohjauksen tärkeyttä. Resursseista ei ole puhuttu mitään.

Tilanne on kohtuuton opinto-ohjaajille ja lukiolaisille. Ratkaisuksi usein esitetyt opinto-oikeuden rajoitukset ja pakot sekä valintojen rajoittaminen merkitsisivät paluuta luokalliseen lukioon.

Myönteinen, kannustava ja kehittävä ratkaisu on panostaminen ohjaukseen.

Valtakunnallisesti täytyy selkeästi määritellä maksimiopiskelijamäärä opinto-ohjaajaa kohti.

Maailmalla arvostetaan monipuolista ja korkeatasoista lukiotamme ja siitä tullaan ottamaan mallia Kiinaa myöten.

Jos haluamme kehittää lukiota niin, että se palvelee paremmin nuoria, täytyy opinto-ohjaus saada vastaamaan vähintäänkin nykyisiä tarpeita ja ennen kaikkea uuden kansainvälistyvän korkeakoulujärjestelmän ja muuttuvan työelämän tuomia vaatimuksia.

lukion opinto-ohjaaja

Järvenpää

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi