Oppisopimuskoulutus vastannut haasteisiin

Miten oppisopimuskoulutus on vastannut sille asetettuihin moniin yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin? Näitä haasteita tulee koulutus-, elinkeino- ja työvoimapolitiikan alueilta.

Voidaan yleisesti todeta, että oppisopimuskoulutus on edelleen kasvattanut vetovoimaansa. Vuonna 2003 oppisopimuskoulutukseen osallistui kaikkiaan noin 51 000 opiskelijaa.

Oppisopimuskoulutus on ollut myös tehokasta. Tätä kuvastaa, että samana vuonna vain 4,4 prosenttia osallistuneista keskeytti koulutuksen.

Nämä luvut kertovat siitä, että sekä opiskelijat että työnantajat ovat kokeneet oppisopimuskoulutuksen itselleen sopivana koulutusmuotona.

Puhuttaessa oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuudesta tutkintojen suorittaminen on tärkeä  tavoite opetushallinnon näkökulmasta. Mutta on muistettava, että palvelua käyttävät opiskelijat ja työnantajat odottavat lisääntyvää osaamista, eivät muodollisia tutkintoja.

On tietenkin itsestään selvää, että tutkinnolla on työntekijälle merkitystä. Se parantaa hänen mahdollisuuksiaan liikkua työmarkkinoilla. Nykyaikana hyvä koulutus on paras työttömyysturva.

Julkaistusta tilastosta nähdään, että vuonna 2003 tutkinnon suoritti noin 80 prosenttia kyseisenä vuonna opintonsa päättäneistä opiskelijoista. Se on korkea luku.

Voidaan sanoa, että oppisopimuskoulutukseen ajoittain kohdistettu kritiikki, ettei se tuota riittävästi muodollisesti todennettavaa pätevyyttä eli tutkintoja, ei pidä paikkaansa.

Koulutusmuoto on osoittanut tässäkin mielessä vahvuutensa.

Yhteiskunnan kannalta mielenkiintoinen on oppisopimuskoulutuksen tuloksellisuus työllisyyden näkökulmasta.

Tuoreimman vuodelta 2001 olevan tilaston mukaan oppisopimuskoulutuksen päättäneistä alle 25-vuotiaista vuoden lopussa oli työttömänä noin 10 prosenttia. Vastaava luku vanhempien opiskelunsa päättäneiden osalta oli 4,4.

Emme tiedä, miten paljon näistä ohön yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen ja alueellisten sekä valtakunnallisten elinkeino- ja työllisyysasioita hoitavien viranomaisten kanssa.

Tällaisista yhteistyöverkostoista on olemassa hyviä esimerkkejä. Niissä oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat alueen pienille yrityksille ja muille viranomaisille tärkeä puolueeton koulutuksen neuvonnan, ohjauksen ja resursoinnin tarjoaja.

Oppisopimuskoulutus on kansantaloudellisesti kustannustehokasta. Työnantajat ovat siinä kantamassa aidosti vastuuta suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta. Opiskelijat ovat työsuhteessa ja osallistuvat siten hyvinvointipalveluidemme kustantamiseen.

Oppisopimuskoulutus on kaikkiaan osoittanut, että se on pystynyt lunastamaan asemansa työelämälähtöisimpänä koulutusmuotona.

On tärkeää, että oppisopimuskoulutusta kehitetään jatkossakin niin, että se voi toimia koulutus-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkojen rajapinnoilla.

Liian kiinteä sijoittuminen jollekin edellä mainitulle lohkolle heikentää mahdollisuuksia käyttää oppisopimuskoulutusta joustavasti ja laaja-alaisesti vastaamaan yhteiskunnan sille asettamiin moninaisiin haasteisiin.

Suomen oppisopimus-

koulutuksen järjestäjät ry

koulutuspoliittinen asiamies

Espoo

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi