Pääkaupunkiseudun väylähankkeet vauhtiin

Liikenteen sujuminen määrittelee monelta osin pääkaupunkiseudun ja koko Suomen kilpailukyvyn. Panostukset teknologiaan ja tutkimukseen ovat välttämättömiä, mutta samalla on pidettävä huolta myös perusinfrastruktuurista.

Yhteiskunta palveluineen ei kehity, jos perustoiminnot eivät ole ajanmukaisessa kunnossa.

Pääkaupunkiseudulla väylähankkeet ovat viivästymässä ja se haittaa alueen kehitystä. Erityisesti Espoo on vaarassa jäädä jälkeen.

Espoon kauppakamarin jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan noin puolet yrityksistä pitää pääkaupunkiseudun kehittämisen tärkeimpänä asiana liikenneyhteyksiä.

Muut merkittävät kehittämiskohteet ovat asuntojen saatavuus ja niiden hinta sekä kaavoitus.

Kolme neljäsosaa vastaajista kannattaa raideyhteyden rakentamista Etelä-Espooseen ja kolmasosa pitää sitä tärkeimpänä kehitettävänä liikenneyhteytenä. Myös Kehä II:n jatkon ja Kehä I:n kehittäminen saavat suuresti kannatusta.

Maankäytön kehittymiselle on luotava jatkuvasti mahdollisuuksia.

Kaupunkirakennetta voidaan eheyttää täydennysrakentamalla esimerkiksi nykyisiä Länsiväylän varren alueita. Täydentävä rakentaminen on edullista liikenne- ja muiden infrarakenteiden tehokkaan käytön kannalta.

Koko ajan tarvitaan riittävästi uusia, isoja alueita, jotta tonttien tarjonta on laajaa ja monipuolista kilpailukykyisen yhteiskunnan tarpeisiin. Esimerkkinä voidaan mainita Suurpellon alue sekä Rantaradan ympäristö.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää on jatkuvasti kehitettävä tehokkaaksi, turvalliseksi ja ympäristön huomioon ottavaksi. Tarvitsemme sekä hyvän väyläverkon että toimivan joukkoliikenteen.

Seudun joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot tulisi keskittää YTV:hen.

Näin saadaan toimintojen päällekkäisyydet poistetuksi, jolloin kustannukset pienenisivät. Joukkoliikenteen matkustajamääriä voidaan lisätä, kun palvelutasoa nostetaan ja lippujen hinnat pidetään kohtuullisina.

Joukkoliikenteen asemaa ei kuitenkaan voida parantaa lisäämällä yksityisen liikenteen maksuja.

Pääkaupunkiseudulla on monia kustannustehokkaita ja maankäytön kehittämistä tukevia hankkeita.

Näitä ovat Kehä I, Kehä II, Kehä III, Etelä- Espoon raideyhteys, Kt 51 ja Espoon kaupunkiradan jatkaminen sekä YTV:n joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Hankkeita on perusteellisesti selvitetty ja ne sisältyvät Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan(PLJ) sekä ministerityöryhmän laatimaan yli hallituskauden ulottuvaan infraohjelmaan.

Hankkeista vallitsee suuri yhteisymmärrys seudun kuntien välillä. Myös valtiovalta on todennut hankkeiden tärkeyden. Näiden nopeasta toteuttamisesta tulisi pitää hyvä huoli.

Kaikki nämä hankkeet maksavat itsensä nopeasti takaisin tulevina vuosina, koska niiden kustannushyötysuhteet ovat korkeat.

Kannattavien liikenneratkaisujen rahoituksesta on tullut toteuttamisen pullonkaula. On rohkeasti etsittävä uusia kumppanuus- ja rahoitusmalleja.

Tierahastoa, elinkaarimallia, maanäyttömaksuja ja myös valtion velanottoa on syytä harkita alueen kehittymistä tukevien liikennehankkeiden rahoitusmuotona.

Tierahastoon voitaisiin alkuvaiheessa siirtää liikenteen verotulojen kasvu. Väylien rahoitus voi olla myös sijoittajille kiinnostava kohde. Olennaista on investoida kannattaviin hankkeisiin.

Väylien rakentamista ja maankäyttöä voidaan tarkastella myös yhtenä projektina.

Mahdollisuuksia voisi olla esimerkiksi yhdistelmissä Kehä I/Tapiola, Kehä II/Myyrmäki–Malminkartano–Lintuvaara ja Marja-rata/Kivistö. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että tonttikustannukset eivät nouse liian korkeiksi ja siten nosta asuntojen hintaa.

Liikenteelle ja kuljetuksiin kohdistuvia kustannuksia ei enää lisätä. Vain näin voidaan asumisen ja elinkeinoelämän kustannusrasitukset pitää kurissa ja alue kilpailukykyisenä.

Pääkaupunkiseudun yhteistyö luo perustaa myös maankäytön ja liikenteen kehittämiselle tiiviiksi ja yhdensuuntaiseksi. Näin voidaan seudun hajoaminen estää ja välttää monet tarpeettomat lisäkustannukset.

Vain koko seudun kannalta oikeat ratkaisut ovat tehokkaita, edullisia ja kilpailukykyä tukevia. Pääkaupunkiseutu ja koko Suomi hyötyvät näistä tehostuvaa logistiikkaa tukevista hankkeista.

Espoon Kauppakamarin ja sen jäsenistön vankka mielipide on, että Etelä-Espoo tarvitsee raideliikenneyhteyden, joka voi olla metro tai muu raideyhteys.

Toteuttaminen voidaan ajoittaa tulevaisuuteen, mutta päätös siitä pitää saada pian, jotta yhdyskuntarakennetta voidaan kehittää oikeaan suuntaan.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja liikenneväyläpolitiikan ministerityöryhmän mietinnössä olevat hankkeet on toteutettava viipymättä, jotta pyörät pyörivät ja alueen kehitys saa vauhtia.

varapuheenjohtaja

Espoon kauppakamari

liikenne- ja aluesuunnittelu-

valiokunnan puheenjohtaja

toimitusjohtaja

Espoon kauppakamari

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi