Päämääräksi energian käytön tehokkuus

Helsingin Sanomien pääkirjoitussivuilla on esitetty sähkön tuotanto- ja siirtokapasiteetin lisäämistä (HS 19. ja 29. 10.).

Eräs tärkeä energiayhtälö on näissä ja useassa muussakin kirjoituksessa jäänyt vaille huomiota: sähkön tuotanto on yhtä suuri kuin siirto mikä edelleen on yhtä suuri kuin käyttö. Käyttö on yhtä olennainen osa kuin muut tässä yhtälössä erityisesti huippukulutuksen aikana, jonka mukaan tuotanto- ja siirtokapasiteetti on mitoitettava.

Sähköntuotannon hyötysuhde on Suomessa korkea, mutta käytön optimoinnin suhteen on paljon tehtävissä.

Peruste, että Suomi on kylmä ja pohjoinen maa, ei ole hyvä lauhdevoimalle, jota ydinvoimakin on (Olli Kivinen, kolumni HS 19. 10.).

Kylmät olosuhteet luovat hyvät olosuhteet yhdistetylle sähkön ja lämmön tuotannolle toisin kuin esimerkiksi Japanissa, jossa suurta lämmöntarvetta ei ole. Monissa maissa sähkönkulutuksen piikki onkin kesällä suuren jäähdytystarpeen vuoksi.

Suomen ilmastossa on kehitettävissä integroituja ratkaisuja, joissa sähkön tarve ja huippukulutus ovat oleellisesti pienempiä.

Näiden kilpailukyky sähköön verrattuna paranee, jos sähköstä veloitetaan todellisten reaaliaikaisten tuotanto- ja siirtokustannusten mukaan.

Silloin pitkällä aikavälillä voi myös sähkön tarpeen riippuvuus ulkolämpötilasta poistua.

Sähkö on jalointa energiaa, jota ei kannattaisi tuhlata lämmitykseen. Siihen kelpaa huonompikin energia muun muassa sähkön tuotannon jätelämpö ja biomassa.

Sähkön käyttö rakennuksissa on perusteltua muun muassa koneissa ja elektronisissa laitteissa, joista saadaan hyödyksi myös lämpö, mihin laitteisiin viety sähkö lopuksi muuntuu.

Toisaalta lämmitys mahdollistaa järkevän sähköntuotannon, koska sivutuotteena syntyvä jätelämpö voidaan hyödyntää.

Suomeen on syntynyt laaja sähkölämmitys, jota ei ole kuitenkaan veloitettu kustannusvastaavasti huippukulutuksen vaatimasta voimalaitos- ja siirtokapasiteetista, vaan yhtiöt veloittavat talven kulutushuiput kaikilta ja tekevät rahaa siirtämällä sähköä maasta toiseen.

Jos vapautuneilla sähkömarkkinoilla sähkö veloitettaisiin suoraan reaaliaikaisesti riippuen pörssihinnoista, se automaattisesti tasoittaisi sähkön hintapiikkejä ja myös vähentäisi uuden siirto- ja tuotantokapasiteetin tarvetta, koska tällöin sähkön käytön korvaaminen energiatehokkaammilla ratkaisuilla tulisi taloudellisesti mielekkääksi.

Valtiovalta voisi tukea sähkölämmityksen korvaamista aluelämmityksellä omakotitaloalueilla, jolloin vapautuvan kapasiteetin lisäksi voidaan ohessa lisätä sähköntuotantoa.

Polttoaineen tarve on kolminkertainen käytettäessä lauhdevoimalaitoksessa tuotettavaa sähköä lämmitykseen verrattuna suoraan lämmitykseen hakkeella tai pelleteillä.

Niihin siirtyminen vapauttaisi myös sähköntuotantokapasiteettia ja vähentäisi CO2-päästöjä edullisesti.

Miksi energiansäästö ei tunnu kannattavan? Otettaessa energiatehokkaita laitteita käyttöön esimerkiksi kaukolämpötaloissa on siitä saatava hyöty osin mennyt sähköyhtiöille.

Ne ovat voineet myydä vapautuvaa tuotanto- ja siirtokapasiteettia muille ja silti tariffien kehittämättömyyden vuoksi veloittaneet energiansäästäjiä edelleen tästä sulakkeiden perusteella.

Samoin on käynyt, kun takkoja otetaan käyttöön sähkölämmitystaloissa.

Toisaalta sähkölämmitystaloissa säästävistä sähkölaitteista ei lämmityskaudella ole hyötyä, koska sähköllä on kuitenkin tuotettava säästöä vastaava teho lämmitykseen, jottei huonelämpötila laskisi.

Energian käytön tehokkuus tulisi saattaa kilpailullisesti tasavertaisiksi energian tuotannon ja siirron kanssa siten, että säästyvän energian lisäksi kuluttaja saa hyödykseen myös pienemmät siirto- ja tehomaksut. Se edistää energiatehokkaiden ratkaisujen kilpailuasetelmaa.

Tariffit ovat luoneet oravanpyörän, jossa energian säästön hyöty osin tukee lisääntyvää sähkön kulutusta halvempana sähkönä suurkuluttajille.

Energian tuotantoa, siirtoa ja käyttöä tulisi tarkastella integroituna kokonaisuutena, jossa pyritään taloudelliseen optimiin.

tekniikan tohtori, dosentti

Niigata, Japani

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi