Päästökauppa uhkaa turpeen kilpailukykyä

Turpeen käyttö vähenee merkittävästi päästökaupan vuoksi ilman verotukea. Energiaomavaraisuutemme heikkenee entisestään.

Saksassa, Ruotsissa ja Irlannissa kotimaisten polttoaineiden käyttö on jo varmistettu, Suomessa ei synny eduskunnan tahdosta huolimatta päätöksiä.

Ensi vuoden alusta alkava päästökauppa tulee heikentämään energiaturpeen kilpailukykyä ilman kansallisia erityistoimia.

Kauppa- ja teollisuusministeriön ohjauskeinotyöryhmä yhtäällä sekä sähkökaupan selvitysmies, professori Mikko Kara toisaalla ovat esittäneet kansallisia energiaturpeen tukitoimia.

Myös eduskunta edellytti ponnessaan turpeen kilpailukyvyn turvaamista päättäessään päästökauppalaista.

Tällä hetkellä energiaturpeen työllisyysvaikutus Suomessa on 7 300 henkilötyövuotta. On arvioitu, että ilman tukitoimia turveteollisuudesta häviää noin kolmannes eli jopa 2 000 työpaikkaa.

Kotimainen työllisyys, yrittäjyys ja tuotanto kärsivät, samalla kun energiaa ostetaan yhä enemmän ulkomailta.

Kaikesta huolimatta asian puolesta ei tehdä Suomessa päätöksiä. Pelkäävätkö virkamiehet EU:n reaktiota?

Pelkäävät turhaan: Ruotsissa turve ja puu on rinnastettu toisiinsa lämmön- ja sähkön yhteistuotannossa. Irlannissa turvesähkön tuki on noin 30 euroa megawattitunnille. Saksa tukee ruskohiilen käyttöä polttoainemegawattituntia kohden yli 10 eurolla, mikä ylittää hiilen maailmanmarkkinahinnan!

EU:n jäsenvaltiot puolustavat omaa energiantuotantoaan, mutta Suomessa on meno puheista huolimatta aivan toinen.

Energiaomavaraisuutemme on laskenut tuontipuu huomioiden noin 25 prosenttiin ja on jo reilusti alle EU-tavoitteiden.

Jos turpeen kilpailukyky heikkenee ja sen käyttö vähenee, turve korvautuu osittain puulla ja ennen kaikkea hiilellä, maakaasulla ja tuontisähköllä.

Päästökauppa romuttaa monien energialähteiden käyttöön perustuvan suomalaisen energiapolitiikan.

Valtiovarainministeriö ilmeisesti haluaa odottaa ja seurata päästökaupan vaikutuksia, mutta ne on jo selvityksissä tunnistettu.

Toukokuussa 2004 turpeen käyttö valtakunnassa oli vuositasolla 27 terawattituntia, ensi toukokuussa se on enintään 23 terawattituntia. Sateisesta kesästä johtuen turvetta ei ole poikkeustilanteessa toimittaa enempää.

Jos nyt ei päätetä turpeen verotuista, seuraavien 6–8 kuukauden aikana turpeen tilauskannastakin voi sulaa jopa 30 prosenttia.

Ensimmäisenä Suomessa loppuu turvelauhdesähkön teko, heti perään vähenee turpeen käyttö yhdistetyssä sähkön ja lämmön (CHP)-tuotannossa. Samassa suhteessa vähenevät työpaikat ja yrittäjät turpeen korjuu- ja kuljetusketjuissa.

Mikäli odotamme selvitysten ja teollisuuden antaman ennusteen toteutumista ja sen ilmenemistä energiatilastoista, saamme odottaa vuoden 2006 kevääseen ja tuolloin voimme vain todeta tapahtuneen. Näin toimii peruutuspeiliohjaus.

Tulevien vuosien turpeen käytöstä ja tuotannosta päätetään jo tänään, ilman peruutuspeiliä. Jos alkutuotantoon perustuva teollisuus ajetaan alas, sitä on vaikea myöhemmin nostaa takaisin ylös.

Aivan varmaa on, että mikäli turpeen kilpailukyky ei säily, ei puu- ja kierrätyspolttoaineidenkaan käyttö kehity tavoitteiden mukaisesti.

Päinvastoin on vaara, että teollisuuden prosessipuuta ohjautuu polttoon ja kosteiden metsähakkeiden hyödyntäminen vaikeutuu tukipolttoaineen vähetessä. Kotimaisten polttoaineiden kokonaisvolyymi ei tule kasvamaan.

Kaikki selvitykset osoittavat, että nykyiset ja tulevat voima- ja lämpölaitokset tarvitsevat turvetta peruspolttoaineeksi sekä seokseksi puun ja kierrätyspolttoaineiden käytön turvaamiseen.

Turpeen tukemiselle on vahvat perusteet. Sitä käytetään vuosikasvua vähemmän, turpeella on hyvä toimitus- ja huoltovarmuus ja se on ollut maailman hintavakain polttoaine.

Turpeen käytöstä on tehtävä erilliset tukipäätökset vielä tämän vuoden aikana.

Yhdistetyssä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoaineiden valmisteverot tulee säilyttää muutoin kuin turpeen osalta, jolta vero tulee poistaa.

Sähkön tuotannossa vähimmäistoimena tulee turpeen pienvoimalaitosverotuki alle 40 MVA:n laitoksissa ottaa vastaavalla teho-osuudella käyttöön myös kaikissa muissa voimalaitoksissa mukaan lukien lauhdesähkön tuotanto.

Päästöoikeuden hinnalla 8–9 euroa/hiilidioksiditonni turpeen kilpailukyky heikkenee noin kolme euroa megawattituntia kohden eli noin 30 prosenttia!

Esitetty polttoaineveron poisto antaa etua 1,59 euroa/MWh. Siten turpeen valmisteveron poistamisella voidaan puolittaa turpeen hintakilpailukyvyn heikkeneminen.

Tämä esitys maksaa valtiolle noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa, mutta sen positiiviset kansantalousvaikutukset ovat paljon merkittävämmät.

Esitetyt veroratkaisut varmistavat turpeen kilpailukyvyn ja alan työpaikat. Muiden suomalaisten biomassapolttoaineiden käytön kasvu varmistuu ja uusien laitoshankkeiden toteutuminen saadaan liikkeelle.

toimitusjohtaja

Turveteollisuusliitto ry

toiminnanjohtaja

Finbio – Suomen

Bioenergiayhdistys ry

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi