Perhevapaita syytä käyttää tasapuolisesti

Yksi naisen asemaa työelämässä merkittävästi heikentävä tekijä on perhevapaiden kustannusten kasaantuminen naisten työnantajien maksettavaksi.

Kun naiset pitävät yli 95 prosenttia perhevapaista, niiden aiheuttamat välittömät ja välilliset kustannukset kasaantuvat naisten työnantajille.

Naisen työnantajalle lapsen syntyminen aiheuttaa noin 12 000 euron kustannukset.

Tämä kustannus on merkittävä este naisten vakinaisten työsuhteiden syntymiselle ja työelämän tasa-arvolle yleensäkin.

Perhevapaiden kustannuksia tulisi täten jakaa oikeudenmukaisesti naisten ja miesten työnantajien välillä.

Yhteiskuntamme tarvitsee lapsia. Sen me kaikki tiedämme ja tunnustamme. Kestämätön on nykyinen ratkaisu, jossa vain naisten työnantajat kantavat perhevapaista aiheutuvat kustannukset.

Osaltaan kustannusten jako tapahtuu edistämällä sitä, että isät pitäisivät perhevapaita.

Isätkin voisivat olla muutaman kuukauden ajan kotona lasten ollessa pieniä. Vanhempainvapaa tai hoitovapaa vahvistaisi isyyttä ja loisi hyvän pohjan lapsen ja isän elinikäiselle suhteelle.

Nythän pienten lasten isät tekevät kaikkein pisintä työpäivää!

Ennen lasten syntymää nuoret pariskunnat jakavat nykyään kotitöiden tekemisen. Lasten syntymän myötä tilanne muuttuu ratkaisevasti.

Perhevapaiden tasapuolisempi käyttö olisi naisten kannalta tärkeää myös sen vuoksi, että tilastojen mukaan perhevapaalta töihin palannut nainen tekee keskimäärin yli 30 tuntia kotitöitä viikossa, kun mies tekee kotitöitä vain 15 tuntia.

Jos isä ei ole esimerkiksi parin kuukauden ajan hoitovapaalla vastannut lapsen hoidosta, hän ei ehkä havaitse lapsen syntymän aiheuttamaa kotitöiden lisääntymistä eikä harjaannu niiden tekemiseen.

Miesten lisääntynyt perhevapaiden käyttö johtaisi oikeudenmukaisempaan kotitöiden jakoon. Tämä helpottaisi naisten asemaa työelämässä ja edistäisi perheiden hyvinvointia.

Miesten vähäinen osuus, alle viisi prosenttia, perhevapaiden käytössä ei välttämättä johdu siitä, etteivät miehet haluaisi pitää perhevapaita.

Valitettavasti ilmapiiri työpaikoilla ei tue miesten perhevapaiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriön kokoaman Tasa-arvobarometri 2004:n mukaan työpaikoilla ei suhtauduta kannustavasti miesten perhevapaiden pitoon.

Tältä osin yksityissektorilla työskentelevät miehet ovat kyselyn mukaan julkisen sektorin palveluksessa olevia miehiä huonommassa asemassa. Miksi näin on päässyt tapahtumaan?

Yksi syy on se, että työpaikoilla ei ole tehty lakisääteistä tasa-arvosuunnitelmaa.

Hyvässä tasa-arvosuunnitelmassa kannustetaan miehiä perhevapaiden pitämiseen.

Suunnitelma auttaa muuttamaan työpaikan asenteita ja ilmapiiriä sekä helpottaa miehiä jäämään perhevapaalle, vaikka se ei olisi aiemmin ollutkaan hyvänä käytäntönä työpaikalla.

Viime aikoina olemme saaneet seurata julkisessa keskustelussa perheiden erotilanteita. Miesten väitetään olevan huoltajuuskiistoissa heikoilla.

Lain mukaan huoltajuusratkaisu tehdään lapsen edun mukaisesti.

Tasa-arvobarometri 2004:n mukaan 40 prosentissa perheitä äiti on vastuussa lastenhoidosta ja vain runsaassa puolessa perheistä äiti ja isä yhdessä vastaavat lastenhoidosta.

Näin on selvää, että lapset määrätään huoltajuuskiistoissa tavallisesti äidin luokse asumaan.

Isän asema huoltajuuskiistoissa paranee, kun isät ottavat paikkansa perheissä ja heidän annetaan se tehdä. Tätä tavoitetta edistäisi, että miehet käyttäisivät enemmän perhevapaita.

Työelämän laadulliset kysymykset on saatava tulevaisuudessa tupopöytään. On jo aika sisällyttää työelämän laadullisiin tavoitteisiin myös perhevapaat ja niiden kustannusten jakaminen tasapuolisesti.

Myös miesten työnantajien on vastattava osaltaan perhevapaakustannuksista, sillä perhevapaitten hyöty tulee perheitten ja koko yhteiskunnan hyväksi.

puheenjohtaja

pääsihteeri

Naisjärjestöjen keskusliitto

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi