Rakennusvalvontaan uusi toimintakulttuuri

Rakennusvalvontatoimella on usein kuntaorganisaatiossa vähäinen rooli. Siellä ei oivalleta sen lakisääteistä mahdollisuutta rakentamisen laadun ohjauksessa.

Rakennusvalvonnan operointi kohdistuu erittäin suureen omaisuusmassaan ja arvolataukseen.

Uudisrakentaminen ja iso osa myös peruskorjauksista menee rakennusvalvonnan pöytien ja päätösten kautta.

Rakennusvalvonnan vuosittaisten päätösten rahallinen arvo on monessa kunnassa hyvinkin kunnan koko budjetin suuruinen.

Esimerkiksi Oulussa on rakennusvalvonnan ohjaaman ja päättämän rakentamisen pelkkä tuotantohinta jo likimäärin kaupungin koko budjetin suuruinen eli runsaat 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Kun vertailu tehdään rakennusten todellisilla elinkaarikustannuksilla, voi rakennusvalvonnan vuosittaisten päätösten arvo nousta lähes kolminkertaiseksi budjettiin verrattuna.

Rakennusvalvonnalla on ylivertaiset vaikuttamismahdollisuudet luvanvaraisessa rakentamisessa. Sillä on tunnustettu asema kaikessa talonrakennustoiminnassa. Se on jo lakisääteisellä tavalla mukana koko tuotantoprosessissa, suunnittelusta aina valmistumiseen asti.

Rakennustarkastajilla on vaikutusvaltainen yhteys jokaiseen työmaahan, sen rakentajiin ja suunnittelijoihin. He tulevat työssään, myös laadun ohjaustyössään, erittäin helposti kuulluiksi.

Vastaavaa suoraa, tarvittaessa velvoittavaakin suhdetta rakentamiseen ei ole millään muulla taholla, ei korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla eikä rakennusteollisuudella.

Suomen rakennusvalvonnat kiinnittävät perinteisesti päähuomionsa yleisen edun ja määräystenmukaisuuden valvomiseen eli "huonoimman hyväksyttävän ratkaisun" turvaamiseen.

Siinä ei ole mitään lainvastaista, ja rakentajakenttä joutuu myös itse juuri sille tasolle omat laatutavoitteensa asettamaan.

Taka-alalle on jäämässä rakentamisen aktiivinen ohjaus ja neuvonta. Se on kuitenkin lainmukaisessa rakennusvalvontatyössä se innovatiivinen alue, joka mahdollistaa työlle ja hankkeelle uskomattoman korkean taloudellisen ja muunkinlaisen lisäarvon.

Se voi tarkoittaa rakennuksen elinkaaren jatkumista, matalampia käyttö- ja ylläpitokustannuksia, toiminnallisesti ja esteettisesti laadukkaampaa ympäristöä, tilojen parempaa toimivuutta ja terveempiä asukkaita.

Ohjaustoimien säästövaikutukset hankkeiden elinkaarikustannuksiin voivat helposti olla monikymmenkertaiset rakennusvalvonnan ylläpitokuluihin nähden.

Yhtäsuuruus ohjaustoimien "poikimien" säästöjen ja rakennusvalvonnan ylläpitokulujen kesken saavutetaan Oulussa jo ohjaustyön vaikuttaessa noin 0,8 promillea alentavasti hankkeiden elinkaarikustannuksiin.

Rakennusvalvonnan laatutyössä on siis kysymys paitsi isosta taloudellisesta säästömahdollisuudesta myös paremmasta ja terveemmästä "elämästä". Kunnat eivät vain tiedosta mahdollisuutta, eivätkä monet rakennusvalvonnatkaan.

Rakennusvalvonta näyttäisi olevan hallinnonala, johon kannattaa sijoittaa osaamista ja resursseja. Samalla tehtävien painoarvo ja tavoitteet tulee asettaa uudella tavalla.

Oulun kaupunki on oivaltanut rakennusvalvonnan mahdollisuudet tuottaa laatutyöllä lisäarvoa hankkeille.

Se on panostanut viime vuosina valtakunnassa eniten asiakkaiden konsultoivaan ohjaukseen ja vuorovaikutteisiin laatuhankkeisiin sekä rakennusvalvonnan uuteen, voimakkaasti esiin tulevaan rooliin.

Oulun rakennusvalvonta on ottanut käyttöön useita pienrakentajien asiakaspalveluun ja ammattirakentajien laatutyöhön liittyviä valtakunnassa "ennen kokemattomia" toimintatapoja.

Niitä varten on kiinnitetty tekniseen laatuun keskittyvä laatupäällikkö sekä siirretty perinteinen kaupunginarkkitehti-nimike rakennusvalvontaan.

Kaupunginarkkitehdin toimintaedellytyksiä ollaan näin laajentamassa koskemaan kaikkea Oulun rakentamista.

Rakentajakenttä on vastannut rakennusvalvonnan yhteistyökutsuun odottamattoman aktiivisesti. Laatutyön linjaukset ja uudet toimintatavat ovat jo vaikuttaneet myönteisesti rakentamisen ratkaisuihin.

Myös ympäristöministeriö tukee Oulun rakennusvalvontaa uuden toimintakulttuurin omaksumisessa.

Uudessa toimintakulttuurissa rakennusvalvonnan on tultava ulos kuorestaan. Sen roolia ja arvostusta on vahvistettava sekä kuntaorganisaation sisällä että kentällä asiakkaiden, varsinkin ammattilaisten keskuudessa.

Rakennusvalvonnan pitää olla uskottava ja arvostettu yhteistyökumppani. Sen pitää käyttää laatutyössään lain tarjoamaa velvoittavuutta erittäin hienovaraisesti.

Rakennusvalvonnan mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen edellyttää siltä ajantasaista osaamista ja riittäviä henkilöresursseja, mutta ennen kaikkea sitkeää viitseliäisyyttä ja itsensä alttiiksi asettamista.

rakennusvalvonnan

virastopäällikkö

"Vuoden 2004 rakennusalan diplomi-insinööri"

Oulu

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi