Savuttomuus ei ole vaikuttanut myyntiin

Risto Puttonen ilmaisi huolensa (HS 25. 10.) tupakointia koskevista rajoituksista ja ravintola-alan työpaikkojen säilymisestä. Hän viittasi kirjoituksessaan selvitykseeni, jonka luovutin lokakuun alussa peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle.

Nykyisen tupakkalakimme mukaan ravintoloitsija voi sallia tupakoinnin ravintoloissa niin, että enintään puolet asiakaspaikoista varataan tupakoijille. Laki edellyttää, että tupakansavu ei kulkeudu tupakoijien puolelta savuttomalle alueelle. Baaritiskeillä ja pelitiloissa tupakointi on kielletty, ellei työntekijöiden altistumista voida estää muuten.

Tupakansavu on tupakkalaissa määritelty syöpävaaraa aiheuttavaksi aineeksi, minkä seurauksena tupakansavulle altistuvat työntekijät pitää vuosittain kirjata asianmukaiseen rekisteriin. Altistuneiden henkilöiden terveyden seurannasta on vastaavasti annettu tarkat määräykset työpaikoille.

Tekemäni selvityksen (Ravintoloita koskevan tupakkalain toteutuminen Suomessa, STM 2004) mukaan laki ei toimi toivotulla tavalla.

Työterveyslaitos on seurannut ravintola-alan työntekijöiden ja yrittäjien altistumista tupakansavulle valtakunnallisten kyselyjen ja mittausten avulla vuodesta 1999 alkaen.

Kyselyjen mukaan voimakkaimmin altistuvat baarimestarit sekä pubien ja yökerhojen työntekijät. Heidän altistumisensa on vähentynyt hitaimmin. Tarjoilijoista noin puolet altistuu edelleen suurimman osan työvuorostaan tupakansavulle.

Kokonaan altistumattomien tarjoilijoiden määrä on lisääntynyt seurannan aikana vain muutamalla prosentilla.

Eri puolilla maata tehdyissä tupakansavun pitoisuusmittauksissa kahden ensimmäisen vuoden aikana pitoisuudet putosivat, mutta viimeisimmässä mittauksessa ne kääntyivät uudelleen nousuun.

Tupakkalain keskeinen ongelma on se, että ilmanvaihtotekniset ratkaisut eivät yksin riitä estämään savun leviämistä ravintoloiden sisätiloissa.

Irlannissa ja Norjassa tupakointi on kielletty ravintoloissa kokonaan. Irlannissa tehdyn seurannan mukaan tupakkalaki ei ole vaikuttanut ravintoloiden myyntiin.

Norjassa laki tuli voimaan viime kesäkuun alussa, ja mielipidetiedustelujen mukaan valtaosa norjalaisista pitää lakia onnistuneena. Ruotsissa tupakointi kielletään ravintoloiden asiakastiloissa ensi kesästä alkaen, mutta se voidaan sallia erillisissä tupakkatiloissa, joihin ei ole tarjoilua. Virossa valmistellaan samansisältöistä lakia kuin Ruotsissa.

New Yorkissa tupakointi kiellettiin ravintoloissa kokonaan vuoden 2003 maaliskuussa.

Käytettävissä on vuoden seurannan tulokset lain vaikutuksista kaupungin ravintolateollisuuden tuottavuuteen ja alan työllisyyteen (New York City, The State of Smoke-Free New York City. A One-Year review, NY, March 2004).

Raportin tuloksien mukaan ravintoloiden ja baarien tuottamat verotulot kaupungille nousivat 8,7 prosenttia, ravintoloiden ja baarien sisäilman laatu parani oleellisesti ja tupakoimattomien ravintolatyöntekijöiden veren kotiniinin (tupakansavun nikotiinin hajoamistuote elimistössä) tasot laskivat 85 prosenttia (6,6 ng/ml => 1,0 ng/ml) seurantajakson aikana.

Kaliforniassa tupakointi kiellettiin ravintoloissa vuonna 1998. Kalifornian yliopistossa toteutettiin vuosina 1990–2000 tutkimus, jonka perustaksi otettiin Kalifornian veroviranomaisten kirjaamat tulot, jotka saatiin ennen lain voimaantuloa kaikista ruokailu- ja anniskelupaikoista.

Tutkimuksesta käy ilmi, että tupakoinnin kieltävällä lailla näyttää olevan jopa suotuisa vaikutus anniskelupaikkojen liiketoimintaan.

Tuotevalvontakeskuksen keräämien tilastojen mukaan ravintoloiden kokonaismyynti ei ole laskenut Suomessa ravintoloita koskevan tupakkalain aikana.

Tupakkalain keskeinen tavoite on suojata ravintola-alan työntekijöitä tupakansavulle altistumiselta. Ravintola-alan työntekijät tupakoivat muuta väestöä yleisemmin.

On kuitenkin huomattava, että ravintola-alalla toimivista naisista 66 prosenttia ja miehistä 61 prosenttia ei tupakoi. Työsuojelun tulee kohdella kaikkia ravintola-alan työntekijöitä – tupakoivia ja tupakoimattomia – tasapuolisesti ja yhtä hyvin kuin meitä muitakin työntekijöitä.

Työturvallisuuslain mukaan vastuu turvallisesta työympäristöstä on työnantajalla. Viime kädessä työnantaja joutuu vastaamaan myös työstä aiheutuvista sairauksista, joten valintaa altistumisesta ei voida jättää työntekijälle.

aluelaitoksen johtaja

Uudenmaan alue-

työterveyslaitos

Helsinki

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi