Suomalaisten käytös on epäystävällistä

 Olinpa pitkästä aikaa syntymäkaupungissani Helsingissä lomalla. Neljässä viikossa opin taas hyvin katselemaan paikkoja ja asioita ulkopuolisen silmin.

Kaiken kivan kehityksen ja mukavien asioiden joukossa eniten minua kuitenkin askarrutti ja huolestuttikin se suuri mykkien ihmisten joukko, joka Helsingissä asuu: kaikki se jatkuvasti esillä oleva järkyttävä epäkohteliaisuus toinen toistaan kohtaan, suomalaisten kesken.

Mistä kaikki nämä töykeät ihmiset ovat sinne tulleet? Muualtako Suomesta, sillä en muista ihmisten Helsingissä ennen käyttäytyneen näin?

Ainoa, jolle suomalainen näyttää puhuvan, on kännykkä, ja siihen kyllä kailotetaan, mieluiten bussissa, ja koko elämänkaari, kaikkein intiimeimmätkin asiat, jotka eivät edes muille kuuluisi. Mutta jos lenkkipolulla yrität tervehtiä vastaantulijaa, saat sellaisen katseen, että kohta alat pelätä, että tulee poliisihälytys häiriköstä kuntopolulla.

Omassa nykyisessä kotimaassani Kanadassa meillä on tapana tervehtiä vastaantulijoita, toinen siis noteerataan. Hymykään ei ole vieras. Ihmiset ottavat toisensa huomioon tilanteessa kuin tilanteessa, ja uskokaa vain, hyvä mieli siitä tulee kaikille osapuolille.

Helsingin kaduilla ei edes uskalla kysellä suuntia, jutella kaupoissa tai pyytää apua, niin kylmän näköisiä ja kiireisiä ihmiset ovat. Mutta se, että edes "kiitos" ja "anteeksi" eivät enää kuulu monenkaan ihmisen sanavarastoon, on hämmentävää.

Pahinta oli mielestäni bussissa, kun ikkunavieruskaverini yritti kömpiä ylitseni jäädäkseen pois seuraavalla pysäkillä eikä sanonut sanaakaan. Emme ole vielä sentään kehittyneet lukemaan ajatuksia, joten eikö toisella tule mieleenkään, että pieni kohtelias tokaisu "anteeksi, jäisin pois seuraavalla pysäkillä" helpottaisi huomattavasti?

Miten voi olla mahdollista, että aikuiset ihmiset eivät osaa edes näin alkeellisia käytöstapoja?

Onneksi poikkeuksiakin on. Tapasin kyllä ystävällisiäkin ihmisiä matkallani, mutta heitä on vähän.

Kun ihmisiä ei ole tässä maassa kotona näemmä opastettu kohteliaaseen ja toisia huomioon ottavaan käyttäytymiseen, niin voisikohan maailmallakin arvostetulla koulullamme olla vielä yksi tärkeä tehtävä: opettaa käyttäytymisen alkeet ja harjoitella sitä myös heti alaluokilla, muuten se on myöhäistä.

Myös itseilmaisua olisi hyvä opettaa, sekä kanssakäymistä muiden kanssa myös selvin päin. Siinä eivät nimittäin runsaatkaan tittelit auta, jos käytös on ala-arvoista ja kun small-talk koetaan turhanpäiväiseksi ja ystävällisyys niin "amerikkalaiseksi".

Parempi ystävällinen tervehdys kuin tiukka tylsä tuijotus joka paikassa. Luulisi kaikkien olevan samaa mieltä, mutta ei.

Anteeksi vain, suomalaiset, mutta annatte itsestänne hyvin töykeän, välinpitämättömän ja kylmän kuvan.

En yhtään ihmettele pahoinvoinnin määrän kasvua tässä jäätävässä maassa.

Vernon B.C., Kanada

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi