Suomeen tarvitaan oma konserttitalo sähköisen musiikin esittämistä varten

Suomeen tarvitaan julkisin varoin rakennettu ja osin julkisin varoin ylläpidetty "sähköisen musiikin talo". Sähköisen musiikin talossa olisi huippuluokan äänentoistojärjestelmä ja akustiikka, joka olisi suunniteltu ja rakennettu erityisesti sähköisen musiikin esittämistä varten.

Nykyisin käytössä olevat klubit ja areenat eivät ole tällaisia paikkoja, ja niiden ohjelmisto määräytyy pitkälti kaupallisin perustein.

Talon käyttäjiä olisivat muun muassa rock-pohjaista taidemusiikkia, progressiivista rockia, elektronista musiikkia, jazz-musiikkia, etnomusiikkia ja kansanmusiikkia esittävät orkesterit. Kyseessä olisivat sellaiset musiikin lajit, joiden kaupallinen potentiaali ei riitä kaupallisesti toimiville esiintymispaikoille. Taloa voisivat käyttää sekä ammattimaisesti että harrastuspohjalta toimivat orkesterit.

Tämäntapainen musiikki tarvitsee myös toimiakseen klubiolosuhteita paremman akustiikan ja äänentoistojärjestelmän.

Talon rakentaminen ja käyttö antaisivat mahdollisuuden myös kehittää suomalaisen äänentoistoalan osaamista todellisissa olosuhteissa.

Teknillisen korkeakoulun akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratoriossa opiskelevat ja työskentelevät pääsisivät suunnittelemaan korkeatasoisen tilan ja järjestelmän. Talo palvelisi myös uusia TKK:n äänentoistoalan opiskelijoita, mutta myös ammattikorkeakouluissa opiskelevia saman alan opiskelijoita.

Yleisradion äänitarkkailijat taas pääsisivät harjoittelemaan elävässä ympäristössä live-esiintyjien äänittämistä. Samalla Yle voisi käyttää taloa live-taltiointeihin ja suorien live-lähetysten tuottamiseen.

Talo voisi olla myös äänentoistoteknologiaa valmistavan teollisuuden tai sitä maahantuovien yritysten "testilaboratoriona". Pop & Jazz Konservatorio taas voisi järjestää talossa oppilaskonsertteja.

Esiintymisten organisoimisessa käytettäisiin yksityisillä musiikkiklubeilla kehitettyä mallia. Tietty määrä iltoja tai viikonpäiviä annettaisiin eri musiikkityylejä edustavien järjestöjen tai yhdistysten käyttöön. Musiikkialan yhdistysten tehtävänä olisi valita ja hankkia illoiksi esiintyjät, mutta myös organisoida illan toiminta.

Talo voisi tarjota perusinfrastruktuurin laitteineen, mutta myös henkilökunnan. Tällä tavalla talon musiikkitarjontaan saataisiin edustetuksi mahdollisimman laaja kirjo Suomessa harrastettavia musiikkilajeja, jotka muutoin eivät saisi esiintymistilaisuuksia. Samalla edustettuina olisivat ammattilaiset, puoliammattilaiset ja harrastustaan kehittäneet amatöörit.

Kun musiikkialan järjestöt ja yhteisöt sitoutuisivat talon toimintaan, toisivat he samalla mukanaan kehittämispotentiaalin ja kadunmiehen näkemyksen.

Sähköisen musiikin talo voitaisiin sijoittaa pääkaupunkiseudulle, jossa väestömäärä on suuri. Julkinen rahoitus olisi järjestettävä pääasiallisesti samoin kuin Kansallisoopperan. Päärahoituksesta ja ylläpitokustannuksista vastaisivat valtio ja seudun kunnat.

Ylen, Pop & Jazz Konservatorion ja Teknillisen korkeakoulun mahdollisuudet rahoitukseen pitäisi selvittää.

Osa talon käyttökapasiteetista voitaisiin vuokrata markkinahinnalla promoottoreille, jotka järjestävät kotimaisia ja ulkomaisia rock-konsertteja. Tämä helpottaisi menojen kattamista.

Samalla tavalla osa kapasiteetista voitaisiin myydä musiikkiteollisuudelle korkealuokkaisten live-äänitysten toteutukseen.

Talon ravintola ja kahvila voitaisiin ulkoistaa. Tämä taas toisi vuokratuloja.

Koska taloa ylläpidettäisiin pääasiallisesti julkisin varoin, esiintyjille ei maksettaisi korvauksia. Esiintyjän kannalta kyseessä olisi pikemminkin mahdollisuus päästä esiintymään äänentoistoltaan maan parhaaseen paikkaan.

Yleisön kannalta nimellinen pääsymaksu taas olisi helpotus ja talon kannalta yksi tulonlähde.

Teemailtojen esiintymishankinnasta vastaavat järjestöt voisivat halutessaan maksaa artisteille esiintymiskorvauksia. Tällainen taloudellinen toiminta ei kuitenkaan liittyisi itse talon toimintaan.

Promoottoreille vuokrattujen iltojen pääsylippujen hinnoittelu taas olisi niiden oma asia, eikä myöskään liittyisi talon toimintaan.

Rakennushanke voitaisiin toteuttaa huomattavasti kevyemmin kuin Helsingin Musiikkitalo. Pääpaino olisi akustiikalla, äänentoistolla ja miellyttävällä ympäristöllä. Talon hallinnointi järjestettäisiin hyvin matalalla organisaatiolla.

toimittaja, basisti

Espoo

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi