Suomesta hiilineutraali yhteiskunta

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki peräänkuulutti (HS 8. 8.) nopeita toimia ilmastotalkoiden aloittamiseksi.

Hänen mukaansa kansainvälisten päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii Suomessa kovia ponnisteluja. Tulevaisuudessa haasteet vain kasvavat.

On hienoa, että Lehtomäki peräänkuuluttaa lisärahoitusta ilmastotalkoisiin. Sitä tarvitaan. Tarvitaan myös konkreettisia toimenpiteitä. Keinoja päästövähennysten tekemiseksi on onneksi monia.

Ensiksi tuulivoimalle tulisi ottaa käyttöön syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä monien muiden Euroopan maiden tapaan. Kustannustehokkainta olisi rakentaa Suomeen markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä.

Toiseksi energiaturpeen käytön vähentäminen olisi kustannustehokas tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.

Turpeen syöttötariffijärjestelmä ja varastointituki voitaisiin purkaa sekä valmistevero palauttaa. Yhteensä turpeen käytön tukemisen suorat kustannukset ovat valtiolle yli 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Kolmanneksi energiayhtiöiden windfall-voittojen verotus kannattaisi ottaa käyttöön. Esimerkiksi neljä ydinvoimalaamme keräävät vuosittain päästökaupan kautta tuloja noin 500 miljoonaa euroa (HS 23. 6.).

Päästökaupan hintatukea nauttii koko sähköntuotanto. Sähköyhtiöt saavat lähes kahden miljardin euron verran tukea nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla.

Neljänneksi liikenteen päästöjen vähentämiseksi pitäisi ryhtyä konkreettisiin toimiin. Nopeusrajoituksia voitaisiin alentaa 20 prosenttia ja kokeilla samalla ilmaista joukkoliikennettä eri puolilla Suomea.

Ruuhkamaksut kannattaisi ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla pian. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea voidaan edelleen korottaa. Joukkoliikenteen arvonlisäveroa voitaisiin laskea.

Kevyen liikenteen väyliin tulisi suunnata lisää varoja. Auto- ja ajoneuvoveron hiilidioksidiporrastusta sekä polttoaineveroa voisi kiristää.

Työmatkaliikenteen verovähennysoikeuden enimmäismäärää tulisi laskea ja vapaa autoetu poistaa kokonaan. Haja-asutusalueiden työ- ja asiointimatkojen turvaamiseksi kannattaisi silti sallia veroton kimppakyyti ja tukea kutsutaksiliikennettä.

Vuoteen 2050 mennessä Suomen tulee pyrkiä täysin hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan päästöjä on teollisuusmaissa vähennettävä vähintään 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Globaalit päästöt pitää saada laskuun viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Haaste on kova, ja puhuminen pienemmistä päästövähennystavoitteista on edesvastuutonta.

ilmastovastaava

Suomen luonnonsuojeluliitto

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi