Suomi tarvitsee ripeästi kasvavia yrityksiä

Suomessa on pitkään keskusteltu keinoista, joilla taloutemme saataisiin käännettyä selkeään nousuun. Vastikään julkaistiin ylijohtaja Anne Brunilan johdolla valmisteltu globalisaatiostrategia, joka kuitenkin keskittyy liian voimakkaasti perinteisen teollisuuden haasteisiin. Huomiotta jäi hyvin nopeasti kasvavien yritysten eli niin sanottujen gaselliyritysten merkitys.

Tunnettu yhdysvaltalainen strategiaprofessori Michael Porter, monen muun ohella, on todennut gasellisyritysten määrän olevan keskeinen mittari, kun tutkitaan talouskasvua, uusien työpaikkojen luontia ja hyvinvoinnin kehittymistä.

Samaa sanomaa on toistanut suuri joukko arvostettuja tutkimuksia ja selvityksiä.

Viime keväänä Singaporessa julkaistu maailmanlaajuinen yrittäjyysselvitys GEM2004 (Global Entrepreneurship Monitor) kertoo, että erittäin nopeasti kasvavat yritykset ovat etenkin pienten kotimarkkinoiden ja korkean kustannustason kehittyneissä maissa – kuten Suomessa – avainasemassa uusien työpaikkojen ja terveen talouden rakentajina.

Erään määritelmän mukaan gaselliyrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden liikevaihto toiminnan alussa on noussut yli sadan, ehkä tuhansienkin prosenttien vuosivauhtia ja jotka isoiksi paisuttuaankin ovat jatkaneet yli 20 prosentin kasvutahdilla neljänä peräkkäisenä vuonna.

Tällaiset yritykset ovat arvokkaita, koska ne kasvuaan ylläpitääkseen vaativat ympärilleen verkoston yhteistyökumppaneita. Näin ne säteilevät myönteisiä vaikutuksia myös lähiympäristöönsä.

Suomen talouselämää vaivaa vakava gasellivajaus. Tyhjiö ei näkynyt viime vuosikymmenellä, koska vinhaa kyytiä jättimäiseksi paisunut Nokia peitti sen alleen.

Nyt on kuitenkin pakko pohtia keinoja, joilla kasvuyritysten määrä saataisiin uudelle tasolle. Tavoitteeksi on asetettava Suomen kirittäminen kärkisijoille kansainvälisessä gasellikisassa.

Kuinka tässä kisassa sitten menestyy? Yksi keskeinen tekijä on asennemuutos.

Suomi tarvitsee merkittävän joukon yrityksiä, jotka tähtäävät maailmanlaajuiseen markkinajohtajuuteen – eivät vain teknologiajohtajuuteen.

Ripeään kasvuun pyrkivien suomalaisten teknologiayritysten täytyy jo varhain päästä käsiksi alansa suurimpiin ja vaativimpiin markkinoihin. Huippuvauhdin voi saavuttaa vain menestymällä isoilla, tavoitettavissa olevilla sekä maksukykyisillä ja -haluisilla markkinoilla, useimmiten Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltain markkinat ovat maailman haastavimmat, mutta ne myös mahdollistavat monta kertaa nopeamman kasvun kuin muut. Tämän ovat lukemattomat yritykset Israelista Japaniin ja Intiasta Englantiin ymmärtäneet.

Lupaavien innovatiivisten suomalaisyritysten on asetuttava Yhdysvalloissa viivytyksettä samalle viivalle kilpailijoidensa kanssa. Niiden täytyy päästä nopeasti yhteyksiin parhaiden asiakkaiden, rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Samalla yritysten on hankittava vetäjikseen kokeneita ja menestyneitä yritysjohtajia, jotta niiden johto on markkinoiden vaatimalla tasolla. 1990-luvun loppupuolen teknologiatyöntö ei enää toimi – kilpailu käydään johtotiimien eikä niinkään tuotteiden välillä.

Nopeaa kasvua tavoittelevien suomalaisyritysten perustajien, rahoittajien, johtajien ja palvelujärjestelmien täytyy integroitua Pohjois-Amerikan markkinoille samassa laajuudessa ja samalla syvyydellä kuin esimerkiksi israelilaiset ja intialaiset ovat jo tehneet.

Yhdysvaltojen markkinat ovat vaativat, mutta suomalaisten on täysin mahdollista menestyä niillä. Tämän todistavat Nokian ohella mm. suomalaisten ict-alan teknologiakeskusten yhteistyössä toteuttaman Global Software -ohjelman kokemukset.

Ohjelmaan osallistuneen noin sadan yrityksen tekemät markkina-arviot, syntyneet kaupat, saadut rahoitustarjoukset ja tehdyt rahoitussopimukset osoittavat, että vuosittain kymmenien suomalaisyritysten on mahdollista päästä kilpailemaan johtavasta asemasta Yhdysvalloissa.

Tavoitteet on kuitenkin asetettava vielä korkeammalle. Parhaillaan valmisteltavana oleva viisivuotinen Global Software and Technology -ohjelma tähtää siihen, että vuoden 2012 loppuun mennessä kymmenen suomalaista kasvuyritystä listautuu teknologiapörssi Nasdaqiin, tapahtuu kaksikymmentä merkittävää yrityshankintaa ja Suomeen syntyy 4 000 uutta huipputekniikan ja 12 000 muuta työpaikkaa.

Ilman riittävää määrää globaaliin markkinajohtajuuteen pyrkiviä – ja tähän asemaan myös pääseviä – gaselliyrityksiä suomalainen teknotalous näivettyy. Ja tie markkinajohtajuuteen käy lähes väistämättä Yhdysvaltojen kautta.

ohjelmajohtaja

Software Forum

Technopolis Oyj

toimialajohtaja

informaatioteknologia

Jyväskylän teknologiakeskus Oy

toimialapäällikkö

hyvinvointiteknologia

Jyväskylän teknologiakeskus Oy

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi