Syrjäytymistä voi ehkäistä monin keinoin

Jokaisella nuorella on oikeus löytää paikkansa elämässä. Nykyään ei pärjää, jos ei ole jotakin tutkintoa suorittanut. Aiheellisesti kannetaan huolta nuorista, jotka eivät jatka opiskelua peruskoulun jälkeen.

Vuosittain vajaat neljätuhatta nuorta ei pääse tai ei edes halua päästä opiskelemaan. He ovat vaarassa syrjäytyä. Tähän on tarjottu lääkkeeksi oppivelvollisuuden pidentämistä. Pakko ei näitä nuoria auta eikä lisää oppimisenhalua. Uhmaa se voi kyllä lisätä.

EU:ssa tavoitteena on, että yhdeksänkymmentä prosenttia perusopetuksen päättäneistä hakee jatko-opintoihin koulun päättämisvuonna.

Suomessa toteuma on 97 prosenttia. Silti oppivelvollisuusiän nostoa esitetään niillekin lähes 60 000 nuorelle, jotka haluavat, hakeutuvat ja pääsevät koulutukseen.

Koulupakon sijasta tarvitaan ennaltaehkäisyä ja myös yksilöllisiä keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Se, mikä sopii yhdelle nuorelle, ei tule kuuloonkaan toiselle.

Syrjäytymisen ehkäisyssä on kaksi otollista hetkeä. Toinen on lukemaan ja kirjoittamaan opettelun vaihe. Jos lapsi ei lukihäiriön takia opi, hän turhautuu ja voi joutua kiusatuksi. Paha mieli voi purkautua häiriköintinä ja olla syrjäytymisen alku.

Peruskoulun opettajien koulutukseen on syytä lisätä erityisopetuksen taitoja. Lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tuki- tai erityisopetusta.

Rikos- ja vankilakierteeseen joutuneet nuoret ovat pahimmin syrjäytyneitä.

Seurasin ministerinä presidentinesittelyssä vankien armonanomuksia. Yllättävän monen vangin ammatin kohdalla oli merkintä: tuntematon. Yli puolella – jopa 80 prosentilla – vangeista on lukihäiriö.

Peruskoulun päättövaihe on toinen vaaran paikka syrjäytyä. Laman jäljet näkyvät vielä kouluissa. Kymppiluokkien määrä on vähentynyt. Kymppiluokista eli peruskoulun lisäopetuksesta Lapissa on jäljellä yksi Rovaniemellä.

Kevään yhteisvalinnan tulosten selvittyä opinto-ohjaaja ottaa siellä yhteyttä jokaiseen, joka ei ole päässyt opintoja jatkamaan. Nuorelle tarjotaan kymppiluokkaa.

Jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Tavoitteena on peruskoulutodistuksen parantaminen ja työelämään tutustuminen.

Nuori saa aikaa kasvaa ja voi välttyä usein keskeyttämiseen johtavasta hätiköidystä opiskelupaikan valinnasta. Rovaniemen kymppiluokalta puolet opiskelijoista menee lukioon ja puolet ammattikouluun.

Lääninhallituksissa pitäisi tehdä nopeasti suunnitelmat seutukuntakohtaisten, vapaaehtoisten lisäkymppien perustamiseksi maahamme.

Eduskunta lisäsi tämän vuoden budjettiin yli kaksi miljoonaa euroa nuorisotyöhön. Esimerkiksi näitä rahoja voisi käyttää kymppiluokkien rahoittamiseen ja ylittää koulun ja nuorisotyön reviirirajat.

Nuoriso- ja koulutuspolitiikassa on tehty paljon syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Nuoret, jotka haluavat paiskia töitä, mutta eivät työllisty muutoin, voivat mennä työpajaan. Nuorisotyön määrärahat lisääntyvät tasaista tahtia tulevina vuosina.

Työpajojen ylläpito on yksi osa näiden rahojen viisasta käyttöä. Oppisopimuskoulutusta on lisätty. Vanha malli, jossa mestari opettaa kisälliä sopii joillekin nuorille paremmin kuin koulunpenkillä teorian pänttääminen.

Oppilaanohjaus on myös elämän taitojen opetusta. Oppilaan ohjausta on tehostettu ja oppilaanohjaajien koulutusta on lisätty.

Määrittämättä on yläraja oppilasmäärästä yhtä ohjaajaa kohden. Ammattikoulussa saattaa yhdellä oppilaanohjaajalla olla useita satoja ohjattavia. On selvää, että tuolloin opintojen ohjaus ei toimi toivotulla tavalla.

Kymmenissä kunnissa on lisäkeinona käynnissä ns. nuorten osallisuushanke, missä tavoitteena on löytää omaan kuntaan sopivia keinoja auttaa nuoria opintielle ja tuntemaan, että heitä tarvitaan.

Vuosi 2005 on ammattiosaajan vuosi. On aika tiedostaa teollisuuden viesti, että yritysten tarvitsemasta uudesta työvoimasta puolella toivotaan olevan ammatillinen peruskoulutus.

Palvelutyönantajien mielestä yksityisellä puolella uudesta työvoimasta kahdella kolmasosalla tulisi olla ammatillinen peruskoulutus. Suomi tarvitsee ammattimiehiä ja -naisia.

Mitä oppivelvollisuuden pidentäminen aiheuttaisi käytännössä?

Nuoren olisi pakko mennä esimerkiksi taloudellisten etujen saamiseksi johonkin ammattioppilaitokseen. Silminnähden vastentahtoinen nuori luokassa vaikuttaisi kielteisesti toisten opiskelijoiden ja opettajien opiskelu- ja työmotivaatioon ja vähentäisi ammatillisen koulutuksen arvostusta.

Tähän meillä ei ole varaa. Pidän ehdotusta oppivelvollisuuden pidentämisestä huonosti harkittuna.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on olemassa monia keinoja ja niitä pitäisi käyttää enemmän.

Valitettavasti poliittisessa päätöksenteossa nähdään useimmiten vain menot.

Työmarkkinatuesta, sosiaalitoimesta, nuorisokotien menoista, vankilakierteistä tai rötösten aineellisista vahingoista säästynyttä rahaa ei näy kunnan tilinpäätöksessä.

Asia on identtinen terveydenhuollon kustannuksissa. Ennaltaehkäisyyn ei ole riittävästi rahaa, mutta sairaat on pakko hoitaa. Näiden kierteiden katkaisijakuntaa odottaa "talouden kuntanobel".

kansanedustaja (sd)

valtiovarainvaliokunnan

sivistys- ja tiedejaoston

puheenjohtaja

Kemi

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi