Tuomioistuinten keskushallinto uudistettava

Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea esitti joulukuussa 2003 jättämässään mietinnössä (KM 2003:3) tuomioistuinlaitoksen keskushallinnon kehittämistä oikeusministeriöstä erillisen keskushallintomallin pohjalta.

Joulukuussa 2004 valmistuneen lausuntoyhteenvedon mukaan korkein oikeus, kaikki hovioikeudet yhtä lukuun ottamatta ja kaikki lausunnon antaneet käräjäoikeudet yhtä lukuun ottamatta kannattivat oikeusministeriöstä erillisen keskusyksikön perustamista tai jatkovalmistelussa asian selvittämistä tältä pohjalta.

Hallintotuomioistuimet puolestaan eivät pitäneet erillisen keskusyksikön perustamista tarpeellisena.

Oikeusministeri Johannes Koskinen on kuitenkin jo lokakuussa 2004 Tuomaripäivän puheessaan torjunut julkisesti selvityksen käynnistämisen "mahdollisen tuomioistuimien hallinnosta huolehtivan keskusviraston perustamisesta".

Samassa puheessa ministeri Koskinen on korostanut hovioikeuden roolia hovioikeuspiirinsä käräjäoikeuksien valvonnassa.

Oikeusministeriön ilmeisenä tavoitteena on, että korkeimman oikeuden ja varsinkin hovioikeuksien ohjausmahdollisuuksia käräjäoikeuksiin nähden lisättäisiin ja hovioikeuksien roolia omien tuomiopiiriensä lainkäytön ohjaamisessa vahvistettaisiin luomalla oikeudenhoitoalueita, joilla hovioikeudet vahvasti osallistuisivat käräjäoikeuksien tulosohjaukseen.

Vastaavasti korkein hallinto-oikeus ohjaisi hallintotuomioistuimia. Tästä huolimatta myös oikeusministeriölle jäisi lukuisia tulosohjaukseen liittyviä toimeenpanotehtäviä.

Oikeusministeriön suunnitelmat ovat ristiriidassa tuomioistuinten oikeusasteellisen riippumattomuuden kanssa ja vastoin pyrkimystä kehittää ministeriöstä strategisiin poliittisiin valmistelutehtäviin keskittyvä yksikkö siirtämällä ministeriöstä pois operatiiviset ja toimeenpanotehtävät.

Perustuslaissa ja monissa kansainvälisissä suosituksissa edellytetyn, oikeusvaltion vaatimukset täyttävän tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuuden turvaisi oikeusministeriön kaavailemaa mallia paremmin kehittämiskomitean esittämä tavoite perustaa oikeusministeriöstä riippumaton keskushallintoyksikkö, jossa päätösvaltaa käyttävät tuomarit.

Tanskan tuomioistuinhallituksen mukaisesti päätösvaltaa käyttävässä keskusyksikön johtokunnassa tulisi olla vahvan tuomariedustuksen lisäksi asianajaja- ja syyttäjälaitoksen edustaja sekä jäseniä, jotka ovat erityisesti perehtyneet johtamiseen, kehittämiseen ja yleisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin.

Näin varmistettaisiin se, että tuomioistuinten kehittämisessä otettaisiin huomioon tuomioistuinten asiakkaiden perustellut odotukset ja yhteiskunnan vaatimukset, eikä tuomioistuimia kehitettäisi pelkästään sisäisestä näkökulmasta.

Tämän jälkeen tuomioistuimet myös Suomessa olisivat oikeusvaltion edellyttämällä tavalla riippumattomia. Demokraattisuuden vaatimus täyttyisi siten, että eduskunta ohjaisi tuomioistuimia paitsi lakeja säätämällä myös budjetin kautta.

Tuomioistuinten riippumattoman aseman turvaamisen lisäksi uusi keskushallintomalli myös mahdollistaisi tuomioistuinten nykyistä tehokkaamman kehittämisen. Kun oikeusministeri on totaalisesti torjunut asian jatkovalmistelun, olisi asia syytä ottaa keskusteltavaksi eduskunnassa.

Viimeistään vaalien jälkeisen hallituksen hallitusohjelmaan olisi syytä ottaa selvä kannanotto siitä, että tuomioistuinten keskushallintoa aletaan uudistaa oikeusministeriöstä erillisen keskushallintomallin pohjalta.

hovioikeuden presidentti

tuomioistuinlaitoksen

kehittämiskomitean

puheenjohtaja

Kuopio

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi