Työvoimakoulutuksella monia tavoitteita

Työvoimakoulutuksella pyritään vastaamaan sekä osaavan työvoiman saatavuushaasteisiin että rakenteellisen työttömyyden ehkäisyyn. Tämä merkitsee, että työvoimakoulutukselle on asetettu samanaikaisesti hyvin moninaisia tavoitteita.

Suurin osa koulutustarjonnasta on aikuisten ammatillista koulutusta, jolla tähdätään tutkintoihin tai niiden osiin.

Korkeakoulututkintoja voidaan järjestää tietyin edellytyksin. Tavoitteena on erityisesti vanhentuneiden opistotasoisten tutkintojen uusiminen ammattikorkeakoulutasoiseksi, kesken jääneiden korkeakouluopintojen loppuunsaattaminen sekä muuntokoulutus.

Uusia työpaikkoja luomme erilaisilla yrittäjyysvalmennusohjelmilla. Työnantajien kanssa yhteisesti rahoitettavalla ja yritysten tarpeisiin räätälöidyllä yhteishankintakoulutuksella pyrimme vastaamaan rekrytointiongelmiin sekä ehkäisemään työttömäksi joutumista rakennemuutostilanteissa.

Jatkossa yhteishankintojen määrää on lisättävä ja koulutusta on laajennettava myös työssä oleviin.

Osa koulutusresursseista suunnataan syrjäytymisen ehkäisyyn. Valmentavan koulutuksen tavoitteena on mm. selkiinnyttää pitkään työttömänä olleiden henkilöiden ura- ja elämäntilannetta, antaa atk-valmiuksia tietoyhteiskunnassa selviytymiseksi sekä päivittää yleissivistävien aineiden osaamista.

Ei sovi myöskään unohtaa, että maahanmuuttajien kielikoulutus toteutetaan työvoimakoulutuksena.

Vaatimukset työvoimakoulutuksen hyvästä laadusta ja vaikuttavuudesta ovat oikeutettuja.

Työhallinto on tehnyt määrätietoista työtä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta ote ei saa hetkeksikään herpaantua. Onnistuneeseen lopputulokseen pääsemiseksi mielestäni keskeisimpiä ovat seuraavat kriittiset menestystekijät.

Ensinnäkin meidän on kyettävä mahdollisimman hyvin ennakoimaan työelämän koulutustarpeita. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää vahvoja työelämäyhteyksiä ja alueellisia asiantuntijaverkostoja.

Yritysten, työmarkkinaosapuolten, kouluttajien sekä asiantuntijaorganisaatioiden yhteiset ennakointiryhmät ovat osoittautuneet hedelmällisiksi.

Koulutuksen laadun etukäteisarviointi tapahtuu koulutushankintojen tarjouspyyntömenettelyn avulla. Hankintapäätöstä tehtäessä arvioimme mm. käytettävää opetussuunnitelmaa, opetusmenetelmiä, opettajien pätevyyttä ja aikuiskoulutusosaamista, koulutuksen tarjoajan työelämäyhteyksiä, tilojen ja laitteiden tarkoituksenmukaisuutta sekä asiakastyytyväisyyttä ja vaikuttavuutta.

Arviointiprosessin avulla pyritään valitsemaan kokonaistaloudellisesti edullisin ja pätevin tarjous. Hankintasopimuksella, johon sekä ostaja että myyjä sitoutuvat, määritellään koulutuksen tavoitteet ja toteutuksen pelisäännöt.

Kolmas tärkeä prosessi on opiskelijavalinnat. Valintojen osuvuus on keskeistä onnistumisen kannalta.

Valittavien opiskelijoiden soveltuvuus onkin arvioitava perusteellisesti. Valintaryhmissä tulee olla riittävää ja monipuolista asiantuntemusta.

Edellä kuvatut prosessin vaiheet ovat selkeästi työhallinnon vastuulla. Mikäli olemme onnistuneet ennakoinnissa ja kouluttajan että opiskelijoiden valinnassa, niin voimmeko huokaista helpotuksesta?

Työvoimakoulutuksen toteuttamisesta vastaavat pääosin samat järjestäjät, jotka tuottavat muullakin tavoin rahoitettua aikuiskoulutusta, eli ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja -oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset.

Noin 23 prosenttia opiskelijatyöpäivistä on hankittu yksityisiltä koulutuspalvelujen tuottajilta tai yrityksiltä.

Mielestäni meillä on lupa odottaa kouluttajilta vastuullisuutta ja ammattitaitoa. Aikuisten koulutuksessa keskeinen periaate on räätälöinti. Koulutuksen tulee olla yksilöllisiin tarpeisiin ja henkilökohtaisiin opetussuunnitelmiin perustuvaa. Aikuisopiskelijoiden omat tarpeet tulee huomioida.

Ohjausta tulee olla riittävästi tarjolla. Koulutuksen on oltava työelämälähtöistä. Tämä tarkoittaa tarkoituksenmukaisesti järjestettyjen työssäoppimispaikkojen tai työharjoittelumahdollisuuksien järjestämistä.

Vastuu työssäoppimispaikkojen järjestämisestä on kouluttajilla. Niin ikään vastuu siitä, että näillä jaksoilla on tarjolla riittävä koulutuksellinen ohjaus ja tuki, on kouluttajalla.

Yksi keskeinen koulutuksen laadun mittari on opiskelijoiden antama palaute.

Otimme kolme vuotta sitten käyttöön internet-pohjaisen opiskelijapalautejärjestelmän. Palautetta olemme saaneet yli 170 000 opiskelijalta. Yli 70 prosenttia vastaajista antaa koulutukselle yleisarvosanan hyvä tai erinomainen. 2,7 prosenttia vastaajista pitää koulutusta huonona.

Virheistä pitää oppia. Valvontaa on edelleen tehostettava. Uskon, että yhteistyössä elinkeinoelämän, kouluttajien, työmarkkinaosapuolten ja opiskelijoiden kanssa voimme kehittää työvoimakoulutusta meitä kaikkia palvelevaksi. 

työmarkkinaneuvos

työministeriö

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi