Uskottava puolustus perustuu tahtoon

Poliittinen johtajuus ja kansallinen itsetunto ovat nyt globaalissa puntarissa – uskallammeko rakentaa omaleimaisen ja ainutlaatuisen järjestelmän vai onko pakko taas tehdä samoin kuin kaikki muutkin?

Uskottava puolustuskyky on itsenäisen kansakunnan henkivakuutus, jota tarvitaan ennustamattoman tulevaisuuden hallitsemiseksi.

Puolustusvalmius luo turvallisuutta ja vakautta niin yhteiskunnan sisälle kuin laajempaankin toimintaympäristöön. Sisäisen turvallisuuden kannalta kansallinen eheys ja yhteinen arvopohja ovat parhaita aseita erilaisia uhkia vastaan.

Materiaalilla tai edes teknologialla emme pysty kilpailemaan, eikä se ole edes tarpeenkaan. Ihmiskunnan sotaisa historia osoittaa, että pienen kansakunnan puolustuksen uskottavuus perustuu murtumattomaan puolustustahtoon. Ilman tahtoa ei puolustuksemme voi olla uskottava vaikka liittoutuisimme.

Suomen ratkaisu uskottavan puolustuskyvyn luomiseen on asevelvollisuuden kautta tuotettava reserviarmeija, jota täydennetään ammattilaiselementein. Järjestelmä on kustannustehokas ja hämmästyttävän laadukas.

Keskustelu ulkomaisen upseerin kanssa kääntyy yleensä aina jossain vaiheessa siihen, että suomalaista nykymallia sekä kadehditaan että ihaillaan. Siinä missä ammattiarmeijat kamppailevat rekrytointipulmien kanssa, suomalainen järjestelmä saa käyttöönsä kunkin miesikäluokan ja vielä vapaaehtoisten naisten potentiaalin.

Julkisessa keskustelussa on ahkerasti puitu asevelvollisuuden yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia ja rasitteita. Tällaisenaan keskustelu on harhauttavan yksipuolista, turvallisuus ei ole suomalaisen sotilaskoulutuksen ainoa tuote.

Asevelvollisuus on aito osa suomalaista koulutusjärjestelmää sisältäen huomattavan määrän koko yhteiskunnalle hyödyllistä kasvatusta, koulutusta ja oppimista. Virheitäkin toki edelleen sattuu, mutta niistä opitaan.

Yhteiskunnan näkökulmasta asevelvollisuuteen sisältyvä hyöty voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin osiin. Itsenäisen kokonaisuuden muodostavat erilaiset tutkinnot kuten yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, vartija tai tarkastussukeltaja. Monissa teknisissä koulutushaaroissa suoritetaan siviilikoulutukseen sellaisenaan rinnastettavia opintoja.

Yliopistojen ja korkeakoulujen johtamisopiskelua täydentää puolustusvoimien ihmisten johtamista ja kokemuksellista oppimaan oppimista korostava johtajakoulutus.

Puolustusvoimat on myös maan suurin kuntokoulu. Yksilön terveyteen ja työkykyyn suoraan heijastuva lisääntynyt ja monipuolistunut liikuntakasvatus tukee kansanterveyttä.

Kokonaan oma lukunsa on vaikeasti mitattava yleinen kansalaisvalmiuksien lisääntyminen. Luottamuksesta lähtevän inhimillisen toimintakyvyn kasvu, yhteisvastuun merkityksen ymmärtäminen, toisista ihmisistä huolehtiminen, erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen, itseluottamuksen lisääntyminen ja selviytymisen vahvistavat kokemukset tukevat demokraattisen yhteiskunnan rakentamista.

Palveluksensa päättävät varusmiehet ja vielä kriittisemmät reserviläiset antavat vuosi vuodelta parempaa palautetta sotilaskoulutuksestaan.

Puolustusvoimien avoimuus ja panostus johtamis- ja koulutuskulttuurin kehittämiseen näkyy ja tuntuu. Eräillä muilla kansallisilla instituutioilla on jo nyt pitkä matka puolustusvoimien tasolle oppivana organisaationa.

Katselin ja kuuntelin tunnelmia maaliskuun alussa Reserviupseerikoulun johtamilla kouluttajakursseilla, joihin osallistui taas yli 500 reserviläistä.

Kouluttamistaitojen harjoittelu, iltamyöhän telttakeskustelut ja yhteen hiileen puhaltaminen rakensivat sosiaalisilta taustoiltaan hyvin erilaisista ihmisistä kiinteitä, hyvähenkisiä ryhmiä.

Emme taida alkuunkaan ymmärtää, mikä merkitys asevelvollisuuden tuottamalla henkisellä pääomalla on suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja eheyden kannalta. Kyseessä on kulmakivi, jota kannattaa ennemmin vahvistaa kuin hajottaa.

everstiluutnantti

kasvatustieteen tohtori

reserviupseerikurssin johtaja

Reserviupseerikoulu

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi