Ylipitkät työajat eivät edistä kilpailukykyä

EU:n työaikalainsäädännön uudistamishanke on saanut britit lobbaamaan voimakkaasti pitkien työaikojen sallimisen puolesta.

Britannian työllisyysministeri kävi vastikään myös Suomessa vakuuttelemassa työministeri Tarja Filatovia, virkamiehiä ja työmarkkinajärjestöjen edustajia siitä, että pitkät työajat ovat avainasemassa pyrittäessä korkeaan työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä hyvään kilpailukykyyn.

Britit vaativat, että heillä tulee olla jatkossakin mahdollisuus poiketa EU:n työaikadirektiivin enimmäistyöajoista, jos työnantaja ja työntekijä niin sopivat. He ovat saaneet tälle ns. opt out -järjestelmälle tukea etenkin uusista jäsenmaista.

Opt out -järjestelmä on laajassa käytössä Britanniassa, missä työviikot ovat Euroopan pisimpiä. Työajat ovat venyneet ja työntekijöiden työaikasuojelu vaarantunut, koska yksittäisen työntekijän neuvotteluasema opt out -järjestelmässä on heikko.

Tilanne on huolestuttava sekä työntekijöiden terveyden että perhe-elämän kannalta. Komissio onkin ehdottamassa järjestelmän käytölle tiukennuksia.

Suomessa työajan enimmäismäärät poistavaa sopimismahdollisuutta ei edes harkita käyttöönotettavaksi. Meillä työaikajoustojen raameista sovitaan etupäässä työ- ja virkaehtosopimuksin.

Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat neuvotelleet tasapainoiset – sekä tuottavuus- että työsuojelunäkökohdat huomioon ottavat – ratkaisut.

Suomalaiseen työelämään ei sovi järjestely, jolla työntekijä voisi työnantajan kanssa asiasta sopimalla mitätöidä oikeutensa enimmäistyöaikaan.

Suomalaisten huolena on pikemminkin se, että työaikadirektiivin uudistus vaarantaa useat näistä joustavista työ- ja virkaehtosopimuksin sovituista työaikajärjestelyistä. Direktiiviin ollaan lisäämässä lainsäädäntöön perustuvia työaikojen joustoja työehtosopimuksilla sovittavien joustojen sijaan.

Samalla joudutaan lisäämään ehdottomia reunaehtoja niitä maita varten, joissa työmarkkinaosapuolten neuvottelujärjestelmä ei huolehdi joustavuuden ja työsuojelun välisestä tasapainosta.

Näin ohjataan työaikajärjestelyistä sopimista työmarkkinaosapuolten neuvottelujen ulkopuolelle. Tällä voi tosiasiassa olla joustavuutta vähentävä vaikutus.

Britit ovat perustelleet ylipitkien työaikojen sallimista EU:n omilla, Lissabonin strategian mukaisilla tavoitteilla, jotka tähtäävät Euroopan kilpailukyvyn tehostamiseen.

Lissabonin strategian tavoitteena ei kuitenkaan ole yksipuolinen joustavuus, vaan joustavuuden ja turvallisuuden tasapaino.

Työntekijöiden työaikasuojelun vähimmäisehtojen romuttaminen, johon opt out -järjestelmän salliminen väistämättä johtaa, ei voi olla Euroopan kilpailukyvyn kulmakivi. Se ei ole edes EU:n omien tavoitteiden mukainen toisin kuin britit väittävät.

Britannian mallin puolesta ei puhu sekään, että työn tuottavuus jää reilusti alle EU:n 15 vanhan jäsenmaan keskiarvon. Esimerkiksi ranskalaiset saavuttavat 35 tunnin työviikkoineen korkeampia tuottavuuslukemia kuin britit ja houkuttelevat yli kolmanneksen enemmän ulkomaisia investointeja.

Näyttää siltä, että Britanniassa ylipitkiä työpäiviä ja -viikkoja tarvitaan nimenomaan paikkaamaan heikkoa kilpailukykyä.

Työajat ovat ratkaisevassa asemassa työssä jaksamisen kannalta. Suomessa esimerkiksi korkeasti koulutetut tekevät jo nyt yhden työpäivän verran ylitöitä viikossa. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että puolella heistä on jaksamisongelmia.

Pidemmät työajat hankaloittavat entisestään myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tuottavuutta ja kilpailukykyä ei paranneta kuluttamalla työntekijät loppuun.

Pitkät ja huonosti joustavat työajat vähentävät myös pienten lasten vanhempien ja ikääntyneiden työntekijöiden halukkuutta osallistua työelämään.

On, muistettava, että pitkät työajat ja työaikajoustot eivät ole sama asia. Työaikajoustoja tarvitaan nykyistä enemmän.

Hyvä esimerkki ovat työaikapankit, joiden käyttöönotto mahdollistaa sekä työnantajaa että työntekijöitä hyödyttävän työajan joustavan käytön.

Ylipitkien työaikojen salliminen Euroopassa on työaikadirektiivin uudistamisen kuumin kysymys. Britanniassa ja tietyillä aloilla eräissä muissa maissa käytössä oleva opt out -järjestelmä on työntekijöiden kannalta kohtuuton, koska se romuttaa työntekijän oikeuden enimmäistyöaikaan. Selvästikään se ei ole perusteltavissa edes tuottavuus- ja kilpailunäkökohdilla.

Siksi direktiivistä on poistettava kokonaan mahdollisuus enimmäistyöaikojen ylittämiseen.

EU:n ministerineuvosto käsittelee komission ehdotusta työaikadirektiivin uudistamiseksi joulukuussa. Myös EU:n parlamentti on aloittanut kantansa valmistelun. Samalla linjataan eurooppalaisen työelämän tulevaisuutta.

Työaikojen kehittymisellä on keskeinen merkitys tavoiteltaessa työn parempaa tuottavuutta, työelämän houkuttelevuutta, korkeaa työllisyysastetta ja perheiden hyvinvointia.

Työaikadirektiivistä päätettäessä myös ratkaistaan, kehitetäänkö eurooppalaista kilpailukykyä Britannian ylipitkien työpäivien mallilla vai pyrkimällä työaikapolitiikkaan, joka ottaa huomioon myös työntekijöiden terveyden ja perhe-elämän.

Suomen on EU:n työaikalainsäädännöstä päätettäessä huolehdittava siitä, että kilpailukykyä ja työelämän laatua parannetaan Euroopan tasolla samoilla pelisäännöillä.

lakimies

Akava

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi