NÄHTÄVYYS

Buddha mietiskelee Japanissa

Vanhassa pääkaupungissa Kamakurassa on kymmeniä buddhalaistemppeleitä ja šintolaispyhäkköjä.

kamakura/japani. Räp, räps, räps! Sadat kamerakännykät sojottavat ilmaan ja tallentavat matkamuistoja. Kaiken ihailun keskellä Kamakuran ykkösnähtävyys Daibutsu, suuri Buddha, mietiskelee tyynenä, kuten on tehnyt jo 750 vuotta.

Yli 11-metrinen Buddha-patsas on kestänyt aluetta koetelleet suuret maanjäristykset, tosin 500 vuoden takainen tsunami tuhosi patsasta suojanneen rakennuksen.

Daibutsun tyyneys on vastakohta tunnin junamatkan päässä kuhisevalle Tokiolle. Jos megalopoliksen ihmismassat ja häly alkavat ahdistaa, Kamakuran kymmenet buddhalaistemppelit ja šintopyhäköt tarjoavat kiehtovan pakopaikan.

Tosin Kamakurassakin riittää ihmisiä. Tokiolaisturistit saapuvat sankoin joukoin erityisesti kesällä kaupungin pitkän rannan houkuttelemina.

Marraskuisena pyhäpäivänä kaupungissa on japanilaisittain väljää, väkeä ei ole juuri enempää kuin Aleksanterinkadun jouluruuhkassa. Ranta on lähes autio: vain muutamia surffaajia, kuhertelevia pareja sekä iloiseen tunnelmaan päässyt piknik-seurue.

Päivän retkellä ehtii koluta Kamakuran tärkeimmät temppelit, samalla pääsee reippailemaan kaupungin kukkuloille.

Daibutsussa heti aseman vieressä on Engakuji, yksi Japanin tunnetuimmista zen-temppeleistä.

Engakuji perustettiin 1200-luvun lopulla mongolialaisten suurhyökkäyksessä kuolleiden sotilaiden muistoksi. Sotaisa menneisyys näkyy myös temppelin taideaarteissa, jotka ovat muutaman kerran vuodessa yleisön nähtävillä.

Vanhojen kirjeiden ja vaatteiden joukossa pysäyttävät mongolialaisten Japanissa tekemiä julmuuksia kuvaavat maalaukset. Ala-asteikäiset vierailijat katsovat totisina padoissa kiehuvia ikätovereitaan.

Rauhaisampaa on läheisessä Tokeijin temppelissä ja sen laajassa, upeassa puutarhassa. Kamerakännykät räpsivät täälläkin, mutta nyt kohteena on jugatsu sakura, syksyllä kukkiva kirsikkapuu.

Itse temppeli oli 700 vuotta sitten maailman ensimmäisiä naisten turvakoteja. Väkivaltaisia miehiään paenneet naiset saivat virallisen avioeron kolmen temppelissä vietetyn vuoden jälkeen.

Tokeijin lähettyviltä alkaa muutaman kilometrin mittainen metsäpolku Daibutsulle. Jyrkkää reittiä kiivetessä ymmärtää, miksi meren ja mäkien suojaama Kamakura valikoitui sotilashallinnon tukikohdaksi. Oma ohjelmanumeronsa on seurata, kuinka aina tyylikkäät japanittaret selviytyvät hankalassa maastossa korkokengissään.

Matkan varrelle osuu yksi Kamakuran hauskimmista pyhäköistä. Zeniarai Bentenissä meno on kuin markkinoilla. Zeni arai tarkoittaa kolikoiden pesemistä, uskomuksen mukaan pyhäkön lähteessä huuhdellut rahat kaksinkertaistuvat.

Nyt pesussa onvähemmän kolikoita. Heikommat jäävät jalkoihin, kun iloiset rahanpesijät ryntäävät läträämään 10 000 jenin (noin 70 euroa) seteleitään.

Myös monet kauppiaat käyvät temppelissä säännöllisesti pesemässä isoja setelinippuja ja hakemassa siten menestystä liiketoimilleen. Pyhäkön pihalla rahoja kuivatellaan suitsukkeiden savussa.

Mietiskelevän Buddhan seurassa alkaa itsekin mietiskellä. Syvempi henkistyminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä patsaan kulmilla käydään kiivasta kauppaa. Tarjolla on mitä erilaisimpia Daibutsu-tuotteita riisikakuista avaimenperiin.

Sama henkinen kulutusjuhla jatkuu läheisessä Hasederan temppelissä. Matkamuistomyymälä sijaitsee rinta rinnan temppelin päänähtävyyden, yksitoistapäisen Buddha-patsaan kanssa.

Rukoilun ja ostosten jälkeen voikin nauttia oluen temppelin pikaravintolassa.

Hasederan alueelta poistuttaessa huomio kiinnittyy pieneen, pääreitiltä hivenen sivussa olevaan puistoon. Puistossa on satoja pieniä patsaita, joiden ääressä rukoilee enimmäkseen keski-ikäisiä pariskuntia.

Temppelin esite kertoo, että patsaat esittävät Jizo-bodhisattvaa, syntymättömien ja pienenä kuolleiden lasten suojeluspyhimystä.

Patsaille on puettu vauvan nuttuja ja myssyjä suojaamaan lasta tuonpuoleisessa.

On aivan pakko palata temppelin matkamuistomyymälän tungokseen ja ostaa kotiin viemiseksi lapsen kasvua turvaava amuletti. Ei siitä voi haittaakaan olla.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi