Kuulennon nostalgiakeskus

Kennedyn avaruuskeskus Orlandossa keskittyy avaruuden valloituksen kulta-aikaan

FLORIDA. Floridan soiden keskellä olevan avaruuskeskuksen tarjonta heijastelee intohimoisten avaruusharrastajien asennetta, jonka mukaan nykyinen avaruussukkula on pelkkä linja-auto, jolla ajetaan matalalla maapallon ympäri. Se jokin oli valtava Saturnus V -kuuraketti.

Saturnus on Kennedy Space Centerin tähti. Se vei astronautit Neil Armstrongin ja Buzz Aldrinin kuun kamaralle kesäkuun 20. päivänä 1969.

Presidentti John F. Kennedy päätti 1960, että amerikkalaisten on voitettava Neuvostoliitto avaruustekniikassa. Voiton hedelmistä makeimpia olivat miehitetyt kuulennot, joita koko maailma seurasi.

Legendaarista kuurakettia varten on tehty hyvinkin parin jäähallin kokoinen näyttelytila. Saturnus V raketti roikkuu pitkittäin ilmassa.

Sen valtavan koon tajuaa, kun seisoo lattialla raketin kukkaruukun muotoisten pakoaukkojen alla. Voi kuvitella, minkälainen voima raketissa on, kun noiden valtavien torvien kautta purkautuu jatkuvan räjähdyksen voima.

Saturnus on ihmisen koskaan rakentamista laitteista monimutkaisin. Sen painosta 98 prosenttia on räjähtävää ainetta.

Presidentti Richard Nixon lopetti Apollo-ohjelman, koska sotiminen Vietnamissa vei rahat. Jälkeenpäin Nixonin päätöstä on pidetty suurena virheenä, koska Saturnus V olisi vielä 40 vuoden jälkeenkin ylivoimaisesti väkevin avaruuden työjuhta.

Saturnus pystyi nostamaan viisi kertaa suuremman hyötykuorman avaruuteen kuin sukkula – ja paljon halvemmalla.

Saturnuksen alkuperäiset piirustukset on hukattu. Asia huomattiin vasta nyt, kun Yhdysvallat aikoo rakentaa suurta Ares V -nimistä kuurakettia. Yhdysvallat aloittaa kuulennot uudestaan ja palaa siihen, mihin se jäi kuulentojen loputtua.

Kennedyn avaruuskeskus on osoitus siitä, että amerikkalaiset osaavat show'n tekemisen taidon. IMAX-teattereiden kolmiulotteisissa avaruuselokuvissa tuntee lentävänsä avaruuksien halki.

Kaikesta henkii se, että juuri amerikkalaiset valloittavat maailmankaikkeuden. He myös perustavat siirtokuntia kaukaisille planeetoille.

On hieman pelottavaa, että avaruusväki suhtautuu maapalloon vain ihmisen alkukotina ja puhuu innoissaan siitä, kuinka uusi koti löytyy kaukaisilta planeetoilta.

Avaruuskeskus on 55 kilometriä pitkä ja 16 kilometriä leveä. Alueella liikutaan busseilla. Kuljettajat kertovat ajomatkoilla avaruusaseman toiminnasta.

Myöhemmin käy ilmi, että he eivät ole vain bussinkuljettajia vaan asiantuntijoita, avaruuskeskuksen pitkäaikaisia työntekijöitä.

Avaruuskeskus on myös luonnonpuisto. Soisen luonnonpuiston pinta-alasta avaruusaseman rakennukset, lähtöalustat ja huoltotiet vievät vain pienen osan.

Rakettien seassa elää 200 ympärivuotista lintulajia, ja talvella lajirunsaus lisääntyy, kun pohjoisesta tulee vesilintuja talvehtimaan Floridan lämpöön. Monet uhanalaiset linnut asustavat avaruusaseman suomailla. Kanavan varrella lekottelee alligaattoreita.

Kotkan pesä näkyy isona tummana möykkynä puiden latvoissa. Opas kertoo, että pesässä on asunut kotkasukupolvi toisensa jälkeen. Muutama vuosi sitten hurrikaani irrotti palasia rakettihallin katosta, mutta kotkanpesälle se ei mahtanut mitään.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi