lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla
NÄHTÄVYYS

Loiston päivät takana

Byblosissa on asuttu tuhansia vuosia

14.5.2005 0:00

hannes heikura / hs

Satoja vuosia vanhat katukivet kiiltelevät sateessa Byblosin soukhissa.

Satoja vuosia vanhat katukivet kiiltelevät sateessa Byblosin soukhissa.

Byblos. Takana loistava menneisyys. Byblosin kaupungilla se ulottuu ainakin 7 000 vuoden taakse. Byblosin merirosvon Pepe Abedin loiston päivät katkaisi Libanonin sisällissota (1975–1990).

Maailman vanhimmaksi jatkuvasti asutuksi kaupungiksi on kilpailua, ja Byblos on yksi kilpailijoista.

Libanonin rannikolla, pääkaupungista Beirutista 36 kilometriä pohjoiseen sijaitseva Byblos on joka tapauksessa todistettavasti ollut asuttu jo tuhansia vuosia.

Kaupungin arabiankielinen nimi on Jbail. Ristiretkeilijät kutsuivat tätä papyruskaupunkia Gibletiksi. Foinikialaisten aikoihin se oli tärkeä pysähdyspaikka, kun papyrusta rahdattiin Egyptistä Kreikkaan. Papyruksen kreikankielinen sana on bublos, papyrusarkkien kokoelmaa kutsuttiin biblioniksi, josta kehittyi englannin kieleen bible, siis raamattu.

Huolimatta uljaasta historiasta Jbail vaipui lähes unholaan sen jälkeen, kun turkkilaiset valloittivat rannikon 1500-luvulla. Vasta 1800-luvun puolivälissä sen löysi ranskalainen historioitsija ja filosofi Ernest Renan (1823–1892).

Silti kesti vielä vuosikymmeniä, ennen kuin kaivaukset kunnolla alkoivat. Pelastustyöt ovat yhä käynnissä.

Käynti kaivauksille kulkee aluetta ja koko kaupunkia hallitsevan ristiritarilinnoituksen kautta. 1100-luvulla rakennettua linnaa ympäröi vallihauta.

Linna on linna, eikä sen katselemiseen välttämättä kannata kovin paljon aikaa tuhlata.

Näkymät muurilta ovat mielenkiintoisemmat: eteen avautuu ikivanha kaupunki, tai se mitä nyt on saatu esiin kaivetuksi.

Linnoituksen vieressä on pieni hienosti restauroitu soukh. basaari. Siellä myydään tosin vain matkamuistoja.

Tavanomaisten "antiikkiesineiden" ja T-paitojen lisäksi sieltä voi ostaa kalafossiileja, joiden kauppa siellä on laillista. Niitä kaivetaan läheisiltä vuorilta. Mukaan saa aitoustodistuksen.

Miljoonien vuosien kuluessa kivettynyt muisto maksaa koosta riippuen muutamasta kymmenestä dollarista ylöspäin.

Toinen Bybloksen maamerkki on Pepe the Pirate. Ennen sisällissotaa Byblos oli suosittu jetsetin kokoontumispaikka. Sen huvivenesatama oli täynnä jahteja, ja rannan ravintolat täynnä huvittelijoita.

Kuuluisin ja suosituin oli Kalastuskerho, Byblos Fishing Club. Sen perustaja ja omistaja Pepe Abed tunnettiin Bybloksen merirosvona.

Pepe syntyi Meksikossa libanonilaiseen perheeseen. Hän työskenteli jalokivimuotoilijana ja meriarkeologina, kunnes perusti ravintolansa 1963.

Pepe järjesti kutsuja. Ja millaisia kutsuja!

Valokuvat Fishing Clubin seinillä kertovat: Pepe ja Marlon Brando, Pepe ja David Niven, Pepe ja Brigitte Bardot, Pepe ja Anita Ekberg, Pepe ja Kennedyt,  . . .

Pepen ravintolaan tulivat kaikki.

Kunnes sota lopetti turismin. Pepe palasi Meksikoon ja Fishing Club suljettiin. Hän keräsi rahaa saadakseen sen uudelleen haltuunsa.

Mutta seurapiirit eivät palanneet. Ravintola on yhä auki, mutta muistuttaa enemmänkin museota kuin ravintolaa. On se silti käymisen arvoinen, ja ruokakin on ihan kelvollista. Näkymä merelle korvaa paljon ja tarjoilijoiden vanhanaikainen arvokkuus lisää tunnelmaa.

Ainakin vielä keväällä Pepen, 90-vuotiaan legendan, saattoi joskus nähdä istumassa ravintolansa terassilla.


Linnoitus ja kaivaukset ovat auki aamukahdeksasta auringonlaskuun.

 Byblos Fishing Club, satamassa, auki klo 11–24.

Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.