Tuulimyllyt rivissä

Kinderdijkin komeissa myllyissä asutaan yhä

kinderdijk. Vanhoja tuulimyllyjä kohoaa siellä täällä ympäri Hollantia, mutta vain Kinderdijkissa lähellä Rotterdamia niitä on kokonainen komea rivistö: 19 yhä toimivaa historiallista tyylimyllyä.

1700-luvun lopussa rakennetut tuulimyllyt ovat kahdessa rivissä kanavan molemmin puolin.

Tuulimyllyt rakennettiin aikoinaan todelliseen tarpeeseen, sillä tulvavesi uhkasi hukuttaa peltoja alleen.

Kinderdijkissä on ollut asutusta 900-luvulta lähtien. Asukkaat käyttivät hyväkseen turvetta ja kehittivät aluetta kaivamalla ojia ja vesiväyliä.

Aluksi vesi virtasi pieniä turvejokia pitkin jokeen. Kun maa laski ja jokien vedenpinta nousi, aluetta pidettiin kuivana padoilla. Joenpinnan ollessa alhaalla padot avattiin, ja vesi sai virrata jokeen.

Kun maan pinta jatkoi laskuaan, Kinderdijkiin rakennettiin 1300-luvulla kaksi kanavaa. Avuksi tulivat myös tuulimyllyt, joista ensimmäinen tehtiin 1400-luvulla.

1700-luvulla rakennetut tuulimyllyt olivat vesimyllyjä, jotka pumppasivat liikaveden kanavasta varastoihin. Vesivarastoja rakennettiin läheisille pelloille, ja laskuveden aikana vesi juoksutettiin jokeen avaamalla padot.

Koska Kinderdijk oli erittäin riippuvainen tuulimyllyistä, kylään perustettiin lautakunta valvomaan niiden käyttöä. Se keräsi myös asukkailta veroja.

Lautakunta kokoontui 1600-luvulla rakennetussa talossa, joka on edelleen pystyssä myllyalueella. Sisällä on rahakirstu, jossa on kolme lukkoa.

Asukkaat eivät luottaneet toisiinsa. Kirstua avatessa piti paikalla olla vähintään kolme lautakunnan jäsentä.

Tuulimyllyaluetta voi kiertää kävelemällä, vuokrapyörällä tai veneristeilyllä. Yksi tuulimyllyistä on entistetty museomyllyksi. Siellä kerrotaan tuulimyllyjen käytöstä ja mylläriperheistä, jotka asuivat myllyissä.

Tuulimyllyyn mahtui jopa 13-lapsinen perhe. Alakerrassa on keittiö ja muutama hauska sänkykomero. Ylemmissä kerroksissa on lisää makuutiloja.

Alueen tuulimyllyistä 15 toimii edelleen mylläriperheiden asuntoina. Niitä on toki nykyaikaistettu.

Kesälauantaisin voi kokea vaikuttavan näyn, kun kylän kaikki y19 myllyä käynnistetään, ja tuuli saa siivet pyörimään.

Hollannissa oli 1800-luvun alussa 10 000 tuulimyllyä. Nyt niitä on jäljellä 1 050. Kaikki ovat suojelukohteita.

Paitsi veden pumppaamiseen myllyjä käytettiin viljan jauhamiseen ja ruuan pilkkomiseen. Niissä tehtiin savea keraamikoille ja jauhettiin väriä.

Suuri keksintö 1600-luvulla oli sahamylly. Myllyssä voitiin sahata kokonaisia puita. Laivanrakennus alkoi kukoistaa.

Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi