Etenemisen voimakas tarve

"Nukahtamista edeltää väsymyksen tunne." Näin lukee lehtileikkeessä jääkaappini ovessa. Lainaus on unitutkijalta ja peräisin vanhasta unettomuutta käsitelleestä lehtijutusta.

Muutama viikko sitten keskustelu suojateistä ja autojen pysähtymisestä suojateiden kohdalla leimahti jälleen käyntiin. Keskustelu huipentui liikennepsykologin lehtihaastatteluun, jossa sanottiin, että "voimakas tarve jatkaa etenemistä on yksi liikennekäyttäytymisen perusasioista". Tämäkin viisaus on nyt jääkaappini ovessa.

Pysähtyminen koetaan kuulemma rankaisevaksi toiminnaksi, koska "aistit sopeutuvat vallitsevaan liikkeeseen". Psykologilla riitti ymmärrystä myös suurkaupungin sykkeelle: "Pääkaupungissa vallitsee eri laki kuin hiljaisissa maankolkissa, Helsingin kaduilla liikenneympäristö on nopea ja monimutkainen."

Olen kirjoittanut Naisautoilijaa 12 vuotta, suojateiden turvattomuusongelma ei valitettavasti ole menettänyt ajankohtaisuuttaan näinä vuosina. Miksi suojatien kohdalla hiljentäminen on niin vaikeaa suomalaisessa ajokulttuurissa?

No, samanlaistahan se on Kairossa, Pietarissa ja paikoitellen Roomassakin. Mutta Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa, missä hyvänsä Kanadassa, Britanniassa tai Keski-Euroopassa tilanne on toinen. Miten muualla autoilijat pystyvät hillitsemään sitä voimakasta etenemisen tarvettaan?

Ulkomailla tuntuu ensin oudolta, kun autot pysähtyvät suojatien kohdalle. Mutta samalla tavalla kuin täällä "sopeutuu vallitsevaan liikkeeseen", maailmalla tottuu liikenteen inhimilliseen rytmiin ja toiset huomioivaan ilmapiiriin. Kotiinpaluu onkin sitten sitä kirvelevämpää.

Mahdollisuus esittää ajatuksiaan ja kokemuksiaan liikenteestä ja sen lieveilmiöistä naisautoilijana on ollut ainutlaatuinen kokemus. Nykyään me kaikki voimme jakaa käsityksiämme liikenteestä ja kanssaliikkujistamme internetin keskustelupalstoilla vaikka vuoden jokaisena päivänä. Suosittelen sitä kaikille.

Kirjoittakaapa avoimesti omista ajotavoistanne, ongelmistanne ja kommelluksistanne verkkokeskusteluihin. Yrittäkää myös perustella valintojanne: mistä tulee se voimakas tarve edetä ja miltä se tuntuu. Ja lukekaa myös saamanne palaute. Vähän aikaa omaa käyttäytymistänne kuvailtuanne ja asioita pohdittuanne, toivon mukaan, saatte oivalluksen ja jokin ehkä muuttuu.

Helsingin Sanomat | hs.auto@sanoma.fi